Vaka valokeilaan! – Vahva varhaiskasvatuksen johtajuus

"VahVa" ja "Vakaa johtaja" -koulutusten blogi

Henkilöstön vahvuudet ja oppiva yhteisö

Aikuisten välinen vuorovaikutus voimavarana varhaiskasvatuksessa

Kuvan on ottanut Minna Tolkki.

Tiimityö

Aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet ovat toimivan tiimityön perusta. Varmasti jokainen varhaiskasvatuksen ammattilainen tiedostaa tiimityön merkityksen lapsiryhmän hyvinvoinnille ja tiimiläisten työssäjaksamiselle (Ranta, 2021, 31-34).

Rannan (2021, 32-33) mukaan tiimin toiminta heijastuu aina lapsiryhmän ja lasten toimintaan. Sillä on todettu olevan vaikutusta varhaiskasvatuksen toimintakulttuuriin, kaikkien motivaatioon, työhön sitoutumiseen, työssäjaksamiseen ja lasten hyvinvointiin. Hyvään tiimityöhön yhdistyvät samanlaiset kohtaamisen taidot kuin lastenkin kanssa työskentelyyn. Positiivinen vuorovaikutus, hyvät käytöstavat, aito kiinnostus toista ihmistä kohtaan, huumori, lupa yrittää ja epäonnistua sekä luottamus ja arvostus ovat tärkeitä asioita toimivan vuorovaikutuksen rakentumisessa.

Hyvä tiimityö ja toimivat vuorovaikutussuhteet vaativat aina kompromisseja. Vastaan tulee väistämättä tilanteita, joissa asiat eivät suju mutkitta. Näissä tilanteissa joutuu pohtimaan millainen toiminta johtaa parhaaseen lopputulokseen. Haluanko olla oikeassa vai haluanko, että ratkaisemme asiat yhdessä yhteisen lopputuloksen saavuttaen?

Parhaimmillaan tiimiläiset tukevat toisiaan ja mahdollistavat tiimikaverin loistamisen tehtävässään sekä kukoistavat yhdessä tiiminä. Ja minkälainen kerrannaisvaikutus sillä onkaan lapsen kasvulle, kehitykselle sekä oppimiselle.

Toimiva tapa osallistaa työyhteisö vuorovaikutuksen laadun kehittämiseen on laatia vuorovaikutussopimus, johon jokainen työntekijä ja tiimi voi sitoutua. Tällöin työyhteisön jäsenet ovat osa yhteistä kokonaisuutta, ja sopimuksen ääreen voi palata tarpeen mukaan. Vuorovaikutussopimuksen laatiminen positiiviseksi, kiitoksen ja kannustuksen hengessä, antaa voimia niin työntekoon kuin asiakastyöhönkin. Ystävällisen käyttäytymisen lisäämiseksi ei tarvitse poistaa ympäriltä kaikkea negatiivisuutta ennen kuin positiivisuus alkaa toimia: myös negatiivinen tunnustetaan, ja samaan aikaan voidaan kiinnittää huomio asioihin jotka jo toimivat.


Kun kukaan organisaatiossa ei anna tilaa ja oikeutusta huonolle käytökselle, työntekijän on vaikea oikeuttaa sitä omassa käytöksessään” (Paakkanen 2022, 222).


Vuorovaikutus

Hyvän vuorovaikutuksen perustana ovat kuuntelu, kunnioittaminen, luottamus ja dialogisuus. Jokainen työyhteisön jäsen vaikuttaa omalla asennoitumisellaan, motivaatiollaan ja yhteistyö- ja vuorovaikutustaidoillaan työilmapiiriin. Jokainen voi valita käyttäytyvänsä ystävällisesti ja arvostavasti. Vuorovaikutukseen panostaminen ja keskinäisestä vuorovaikutuksesta sopiminen voi olla työyhteisön kehittämisen kulmakivi.

Avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus mahdollistaa työyhteisön mielipiteiden, ideoiden ja ongelmienkin esiintuomisen ja käsittelyn. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä on myös luvallista ja mahdollista epäonnistua tai tehdä virheitä, niitä ei käännetä työntekijää vastaan, vaan niistä voidaan oppia. Keskinäinen kunnioitus mahdollistaa työskentelyn erilaisten työntekijöiden, erilaisten taustojen ja erilaisten mielipiteiden parissa.

Kuvan on ottanut Marja-Leena Kasurinen.

Tiimityön ja vuorovaikutuksen johtaminen

Rannan (2021, 36) mukaan toimivaan tiimityöhön tarvitaan selkeitä rakenteita, joiden avulla työntekijöiden on helppo keskustella toiminnan sisällöistä ja tavoitteista. Toimivat palaverirakenteet ja yhdessä sovitut toimintaperiaatteet luovat hyvät edellytykset onnistuneelle tiimityölle.

Työntekijöiden tulee pystyä luottamaan johtajaansa ja siihen, että he saavat tarvitsemaansa tukea. Työntekijät kaipaavat tukea varsinkin tilanteissa, joissa työntekijä joutuu ratkomaan haastavia tilanteita muiden tiimiläisten kanssa. Parhaimmillaan johtajalta saatu tuki rohkaisee työntekijää ratkaisemaan haastavia tilanteita ja nostamaan keskusteluun tiimin vuorovaikutusta rasittavia asioita. Työntekijän on tärkeää saada kokea, ettei hän jää yksin asioiden kanssa vaan että hänellä on esihenkilön vahva ja ammatillinen tuki. Siksi on hyvin tärkeää, että johtajalla on vahvaa pedagogista ja substanssiosaamista (Ranta, 2021, 36).

Ihmisten välinen vuorovaikutus on yhteistyön lähtökohta (Wenström,  2020, 109). Yhteistyössä toimiessa innostus, oppiminen ja innovaatiot syntyvät parhaiten. Positiivinen johtaminen luo edellytyksiä yhteistyölle ja tunnustaa vuorovaikutuksen merkityksen. Johtamisen tavoitteena on mahdollistaa ja hyödyntää vuorovaikutusta yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Positiivinen johtaminen on luottamusta ihmisiin ja vuorovaikutukseen prosessina (Wennström 2020, 112).

Parhaimmillaan toimiva vuorovaikutus on erinomaisen hyvä voimavara varhaiskasvatuksen tiimityölle ja johtamiselle.


Tekstin ovat kirjoittaneet päiväkodin johtajat Minna Tolkki ja Marja-Leena Kasurinen.


Lähdekirjallisuus:

  1. Paakkanen, M. (2022). Empatian voima työssä. WSOY.
  2. Ranta, S. (2021). Kasvun juuret. PS-kustannus.
  3. Wenström, S. (2020). Positiivinen johtaminen. PS-kustannus.

Share this post