Uusi varhaiskasvatuslaki ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ovat vieneet viime vuosina varhaiskasvatuksen kehittämistyötä suurin harppauksin ja erittäin onnistuneesti eteenpäin. Myös varhaiskasvatuksen johtajuus on saanut uusia ulottuvuuksia uudistusten myötä. Laadukas varhaiskasvatus vaatii vahvaa pedagogista osaamista, otetta ja johtamista. Jatkuvat muutokset vaativat kykyä muutosjohtamiseen.
Muutosjohtaminen vaatii johtajilta ajan hermolla pysymistä, muutosten sisäistämistä hyvinkin nopeilla aikatauluilla ja muutosten viemistä varhaiskasvatuksen arkeen. Muutokset herättävät henkilöstössä monenlaisia tunteita. On työntekijöitä, jotka ottavat muutokset innolla ja suurella palolla vastaan. He haluavat kehittää itseään ja omaa työtään innovatiivisesti. Osa työntekijöistä soljuu muutosten mukana ja tyytyy siihen, mitä eteen tulee. Osa kokee muutokset uhkana ja turhanpäiväisinä asioina, koska ”meillä on aina tehty näin ja tämä tapa on hyväksi todettu.”
KARVI – VARHAISKASVATUKSEN KEHITTÄMISTYÖN TUKIPILARI
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) julkaisi vuonna 2018 Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset –asiakirjan, joka muodostaa teoreettisen ja käsitteellisen pohjan laadun arvioinnille. Asiakirja tukee kaikkia varhaiskasvatuksen järjestäjiä toteuttamaan toiminnan laadunhallintaa suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Tämän lisäksi se tarjoaa tietoa varhaiskasvatuksen rakenteellisesta ja sisällöllisestä arvioinnista, tutkimustietoa suomalaisesta varhaiskasvatuksen laadusta, laadun arvioinnin ja kehittämisen mallin sekä arviointia avaavia periaatteita. Asiakirjan sisältämät kansalliset laatuindikaattorit luovat pohjan varhaiskasvatuksen korkeatasoiselle laadulle.
Karvi kehittää yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa digitaalista laadunarviointijärjestelmää Valssia. Valssin avulla arviointia voidaan toteuttaa paikallisella tasolla. Karvi hyödyntää Valssia myös ulkoisten arviointien toteuttamisessa. Valssin itsearviointityökalut pohjautuvat varhaiskasvatuksen laatuindikaattoreihin. Arviointityökalujen avulla voidaan tuottaa laaja-alaista tietoa varhaiskasvatuksen järjestämisen edellytyksistä ja toiminnan puitteista sekä kerätä lain edellyttämää tietoa laadun prosessitekijöistä ja lapsen kohtaamasta laadusta. Yhtenäiset arviointityökalut toimivat varhaiskasvatuksen pitkäjänteisen ja johdonmukaisen kehittämisen tukena.
ARJEN ARVIOINNIN AVAIMET
Karvin varhaiskasvatuksen arvioinnin kehittämistyö ja asiakirjat ovat avanneet arvioinnin toimintakulttuuria ja laatutekijöitä käytännön työssä. Miten arviointi saadaan olennaiseksi osaksi varhaiskasvatuksen arkea? Miten arvioinnista saadaan johdonmukaista ja sitoutunutta toimintaa yksilö-, tiimi ja yksikkötasolla? Miten jokainen varhaiskasvatuksen työntekijä saadaan ymmärtämään arvioinnin merkityksen ja tärkeyden toiminnan kehittämisessä?
Kaikki lähtee liikkeelle yhteisestä arvokeskustelusta, jonka tarkoituksena on arvioinnin ja laatutekijöiden avaaminen, kirkastaminen ja syventäminen. Arvioinnin arvokeskustelun tavoitteena on löytää yhteinen ymmärrys, päämäärä ja tavoitteet, joihin kaikki sitoutuvat. Varhaiskasvatuksen laatua voidaan arvioida silloin, kun jokainen tietää, mistä laatu koostuu. On ymmärrettävä, että varhaiskasvatuksen arviointia tulee tehdä useilla eri arvioinnin tasoilla. Jatkuvan ja johdonmukaisen arjessa tapahtuvan arvioinnin yhteisenä tavoitteena ja päämääränä on lapsen edun mukainen laadukas varhaiskasvatus.
ARVIOINTI PROSESSINA
Arvioinnille tulee luoda toimivat rakenteet. Arviointi ei ole pelkkää tiedon keräämistä, vaan se on prosessi, johon liittyy useita erilaisia vaiheita. Arviointi vaatii suunnitelmaa, joka sisältää mm. seuraavia asioita: miten tietoa kerätään ja minkälaisista asioista, mitä, miksi ja milloin arvioidaan, miten tietoa dokumentoidaan, kuka tai ketkä arvioinnin toteuttaa, miten arviointitietoa analysoidaan, mitä tiedolla tehdään ja miten kehittämistoimia seurataan.
Arvioinnin tulee olla systemaattista, suunnitelmallista ja jatkuvaa arjen arviointia, johon kaikki sitoutuvat. Henkilöstön osallisuus ja osallistaminen sitouttavat ja motivoivat henkilöstöä johdonmukaiseen arjen arviointiin. Arvioinnin tulee olla johdettua ja kehittämiseen tähtäävää, jonka tavoitteena on toiminnan jatkuva parantaminen. Arvioinnissa hyödynnetään tutkimustietoa sekä olemassa olevia rakenteita ja käytänteitä. Arvioinnin kohteiden rajaaminen sopiviksi kokonaisuuksiksi auttaa saadun tiedon hyödyntämistä toiminnan kehittämiseen. Jos keskitymme muutamiin tärkeisiin arviointi kysymyksiin, niin saamme todennäköisesti tarkemmin pohdittuja vastauksia kuin liian monista tai laajoista kysymyksistä.
Johtaja tarvitsee ympärilleen osaavan henkilökunnan, jotta pedagogiikan kehittäminen joka tasolla toteutuu ja arjesta löytyy oppimisen paikkoja tiimien ja henkilöstön tasoilla. Onnistunutta arviointia ja sen jälkeistä kehittämistä voidaan tehdä vain yhdessä ja samaan suuntaan kulkien. Käytännössä voi törmätä tilanteisiin, jossa henkilökunta kokee arvioinnin kohdistuvan vain heihin itseensä ja keskustelun luonne muuttuu arvosteluksi eikä toiminnan laadun arvioinniksi. Pedagogisella johtajuudella on suuri merkitys laadun arvioinnin onnistumisessa.
LAPSEN JA HUOLTAJIEN OSALLISUUS
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja varhaiskasvatuslaki velvoittavat ottamaan lapset ja huoltajat mukaan arviointiin. Lapsen ikä antaa siihen oman haasteen, mutta tietoa voidaan tuottaa epäsuorasti ja suorasti. Epäsuorassa arvioinnin tiedon tuottamisessa kasvattaja saa tietoa mm. havainnoinnin ja huoltajan haastattelun avulla. Suorassa tiedon tuottamisessa lapsi on itse tietolähteenä, kuten haastattelut, valokuvat ja piirrokset. Lapsilla on tärkeää viestittää, että heidän mielipiteillään on merkitystä ja aikuiset ovat niistä aidosti kiinnostuneita!
Varhaiskasvatuksen henkilöstön havainnot eivät aina vastaa lasten omia kokemuksia esimerkiksi kaverisuhteiden näkökulmasta. Arvioinnin onnistumiseen tarvitaan monia erilaisia keinoja kuten lasten kohtaaminen ja kuunteleminen sekä avoimen luottamussuhteen rakentaminen lasten kanssa arjessa.
Arviointia tehdään yksilö- ja koko yhteisön tasolla. Huoltajilla pitää olla riittävästi tietoa varhaiskasvatuksen arjesta, jotta heillä on mahdollista osallistua arviointiin. Tähän liittyy avoin vuorovaikutus ja ajantasaisen tiedon kertominen heille. Saamme arvokasta tietoa huoltajilta päivittäisissä keskusteluissa lasten haku- ja tuontitilanteissa. Tämän lisäksi tarvitaan laajempaa arviointia, jonka avulla voidaan selvittää huoltajien mielipiteitä varhaiskasvatuksen toiminnasta. Arvioinnin toteuttamiseen on useita tapoja, kuten vasukeskustelut, vanhempainillan aikana käydyt keskustelut ja asiakaskyselyt.
JOHTAJAN TÄRKEÄ ROOLI
Arjen arviointi vaatii johtajalta ymmärrystä varhaiskasvatusyksikön toimintatavoista ja tarpeista. Arviointi on raamittamista ja edellyttää selkeitä arvioinnin rakenteita. Johtajan tärkein tehtävä on työyhteisön sitouttaminen perustehtävään. Tämän lisäksi johtajalta vaaditaan ymmärrystä ja herkkyyttä henkilöstön voimavaroista vastaanottaa muutoksia ja uudistuksia. Hyvinvoiva henkilöstö on kaiken kehittämisen edellytys.
Laadukasta varhaiskasvatusta tukevat rakenteet ja työkalut ovat yksikertaisia. Tarvitaan positiivisuutta, motivaatioita ja innokkuutta sekä arjen toiminnan aitoa pohdiskelua ja vuorovaikutusta; Mitä oikeasti arjessa tapahtuu? Mikä on lapselle totta?
Johtajan tehtävä on edistää osallistavaa, positiivista ja arvostavaa toimintakulttuuria ja rohkaista sekä tukea työyhteisöä yhteiseen kehittämiseen. Johtaja vastaa siitä, että yhteisesti sovittuja käytänteitä tehdään näkyväksi ja että niitä havainnoidaan ja arvioidaan säännöllisesti. Hän varmistaa, että lapset ja huoltajat ovat mukana toimintakulttuurin kehittämisessä ja arvioinnissa. Johtajan tehtävänä on innostaa työyhteisöä nauttimaan työstä ja tekemään onnistumiset näkyviksi sekä elämään yhdessä työyhteisön kanssa laadukasta varhaiskasvatusarkea, jota ei suoriteta.
Onnistunut, aito arjen arviointi johtaa varhaiskasvatusyksikön yhteiseen ja jatkuvaan laadun kehittämiseen, jonka keskiössä on lapsi ja lapsen edun sekä varhaiskasvatussuunnitelman mukainen laadukas varhaiskasvatus.
Tekstin ovat kirjoittaneet Anu Niemi ja Kaisa Tynkkynen.
Lähdekirjallisuus:
- Ahonen, L. & Roos, P. (2019). Iloa ja oivalluksia! Pedagogiikan arviointi ja kehittäminen varhaiskasvatuksessa. Wasa Graphics Oy.
- Karvin varhaiskasvatuksen arviointiverkoston verkkosivut.
- Kataja, E. (toim.) (2022). Lumoudu lapsesta! Artikkeleita arkipedagogiikasta. E-kirja. https://www.hameenlinna.fi/wp-content/uploads/2022/03/lumoudulapsesta.pdf
- Parrila, S. & Fonsen, E. (toim.) (2016). Varhaiskasvatuksen pedagoginen johtajuus. Käsikirja käytännön työhön. PS-kustannus.