Leikki antaa avaimet henkilöstölle toteuttaa varhaiskasvatussuunnitelman mukaista, lapsilähtöistä pedagogiikkaa, jossa osallisuus on vahvasti mukana. Leikin ja leikillisyyden myötä myös henkilöstön hyvinvointi vahvistuu, koska se lisää yhteisöllisyyttä ja resilienssiä työyhteisössä. Tässä kirjoituksessa pohdimme, miten johtaja voi tukea työyhteisöä luomaan talon sisäisen leikkikulttuurin. Mitä seikkoja johtajan on syytä ottaa huomioon, jotta työn luonne painottuisi kohti leikkivää työyhteisöä?
LEIKIN HYÖDYT
Leikki voi näyttää toisinaan lähes päättömältä. Siinä eivät päde säännöt, vaan yhdessäolo on vapaata, vapaaehtoista, luovaa ja iloa tuottavaa. Mikäli aikuinen haluaa mukaan leikin ideaan ja ymmärtää lasta, pitäisi hänen pyrkiä mukaan leikkiin, eikä tyytyä pelkästään leikittämään. Leikissä lapsi tuo ajatuksensa esiin aidosti, hänelle luontevassa ympäristössä (Weckström, 2018; Olli, 2020.) Leikkimällä aikuinen saa tutustua lapseen, sillä leikissä lapsi on aidoimmillaan. Tämä on edellytys toimia lapsilähtöisesti. Weckströmin (2018) havainto vahvistaa sitä, että leikkivä aikuinen herättää lapsissa luottamusta. Mattilankin (2022) mukaan leikkisä mieli toimii turvallisuutta herättävänä vihjeenä, sillä siihen sisältyy oletus hyväntahtoisuudesta. Leikissä aikuinen oppii tuntemaan paitsi lasta myös itseään ja saattaa kohdata jälleen oman sisäisen lapsensa (Olli, 2020).
Leikki siis rentouttaa tunnelmaa ja sallii yrittämisen, onnistumisen ja epäonnistumisen. Leikkisä ilmapiiri ja yhteinen heittäytyminen antaa paitsi lapselle myös aikuiselle kokemuksen hyväksytyksi tulemisesta. Jaettu ilo tuottaa tutkitusti elämänhalua (Olli, 2020). Jokainen voi tuntea Mattilan (2022) mukaan olevansa “ilahduttava ja merkityksellinen” osa ryhmäänsä.
LEIKKI ITSEISARVONA
Työntekijät joutuvat ammatissaan reflektoimaan varhaiskasvatuksen arvoja niin yhteiskunnallisella, työyhteisöllisellä kuin yksilölliselläkin tasolla. Pohdinta on tarpeen, jotta työntekijät osaavat antaa päivittäisissä kohtaamisissa yhteisille arvoille tietoisen merkityksen. (Tarkka & Helin, 2017) On hyvä, että työntekijät miettivät niitä konkreettisia keinoja, joiden avulla arvot näyttäytyvät heidän kohdatessaan lapsi, huoltajat ja työkaverit.
Mielestämme leikkikulttuurin pohdinta ja arvojen näkyväksi tekeminen leikissä vahvistaa koko varhaiskasvatuksen arvojen näkyvyyttä työyhteisössä. Koska leikki auttaa muodostamaan lapsen kokemuksille merkityksiä sekä hänestä itsestään, että ympäröivästä maailmasta, on henkilöstön helppoa leikissä keskustella ihanteista lasten kanssa sekä ohjata lapsia toimimaan arvoperustan mukaisesti (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, 2022). Johtaja mahdollistaa ja vahvistaa työyhteisön yhteistä toimintamallia ja keskustelua, jotta leikki näyttäytyy itseisarvona ja on laaja-alaista oppimista parhaimmillaan.
Leikin arvostuksesta kielii myös se, kuinka sen tärkeyttä sanoitetaan päiväkodissa vieraileville henkilöille. Perehdytyksessä yksi osa-alue voisi olla tiimin yhteisten leikkipelisääntöjen läpikäyminen. Sovittuja asioita voivat olla esimerkiksi, miten sitoudutaan siihen, ettei leikkivää lasta, ei myöskään leikkivää aikuista, keskeytetä turhaan? Miten turvataan leikkirauha? Kuinka leikkiä ei syrjäytetä aikuiselle tärkeimmällä asialla, joka saa aikuisen poistumaan yhteisen leikin tilasta henkisesti tai fyysisesti?
LEIKIN HAASTEIDEN SELÄTTÄMINEN
Mikäli aikuinen kokee haastavaksi heittäytyä “päättömään menoon”, kannustaa Lampi (2022) olemaan leikillinen itselle hyvältä tuntuvalla tavalla. Leikki ei synny pakottamalla. Leikkiin heittäytymisen ja osallisuuden tunteen esteenä voi aikuisella olla tunne siitä, että epäonnistuu tai näyttää typerältä. (mm. Brėdikytė, 2011) Yksi turvallinen keino lisätä leikillisyyttä arkeen on suunniteltu heittäytyminen. Tarttukaa toimivaan tarinaan, rakentakaa kulissit sekä roolivaatteet ja pitäkää lapsille näytös. Tämä on oiva tilaisuus myös johtajalla kannustaa esimerkillään henkilöstöä heittäytymään, lisätä yhteistä tekemistä, huumoria ja kokeilumieltä. Leikillisyyden lisääminen toimintakulttuuriin madaltaa henkilöstön kynnystä astua osaksi lasten leikin maailmaa.
Kuinka aikuista voi tarvittaessa konkreettisesti ohjata lähestymään lapsia niin, että leikki lähtisi syntymään? Olli (2020) muistuttaa aikuista olemaan tarkkana siinä, että malttaa itse olla hiljaa ja rakentaa leikkiä lapsen aloitteille. Luennossaan Weckström (2018) viittaa Singeriin ym. (2007) antaessaan seuraavia askelia leikkimään pyrkivälle aikuiselle:
“Pysähdy”
“Istu alas”
“Vastaa leikkikutsuun”
“Pysy aloillasi”
“Tarkkaile itseäsi”
Siis havainnoimalla lasten mielenkiinnon kohteita tiimin jäsenet saavat arvokasta tietoa siitä, miten lähestyä leikkiä. Aikuinen voi itse saada lapsilta vastauksen siihen, mihin leikkiin aikuisen itse on helppo osallistua. Jos leikki on jo kesken, on parasta lähestyä tilannetta idea huomioiden; kotileikkiin voi kokeilla livahtaa naapurin roolissa, eläinleikkiin vaikka tutkijana tai eläinlääkärinä. Tässäkin on tärkeä muistaa edetä lasten aloitteiden mukaan ja Olli (2020) muistuttaa, että mikään aloite leikissä ei ole huono. Sen sijaan että aloitteita lähdetään hillitsemään, tulisi lapsen aloitteisiin vastata myönteisesti “joo, ja..” ja leikkiä mukana. Esimerkillä ohjaaminen on hyvä keino myös aikuisten leikkiä ohjatessa. Ehkäpä johtajallakin löytyy toisinaan aikaa leikkikahvikupposelle ja lällikakulle?
Sääntöleikkeihin kaikki ovat tervetulleita mukaan – myös aikuiset. Leikissä tärkeää ja Ollin (2020) mukaan myös kasvattajaa haastavaa on vallan jakaminen lapsen kanssa. Aikuinen voi sääntöleikissä harjoitella ja antaa lapsen olla leikin johtaja aikuisen osallistuessa leikkiin.
AMMATILLISEN TYÖOTTEEN VAHVISTAMINEN
Laadukas varhaiskasvatus toteutuu yhteistyössä: jokainen ammattilainen tuo leikkiin oman näkökulmansa ja osaamisensa. Leikki on keskeinen työväline. Sen voisi nähdä jopa ammatillisen osaamisen mittana, niin keskeistä se vasussa on (Nyman, 2018). Osalla työntekijöistä on työuransa vuoksi enemmän valmiuksia lähestyä leikkiä kuin vasta uransa aloittavalla. Jokaisen tietotaito kuitenkin täydentää toisiaan työnkuvan sekä vastuualueen mukaisesti (Sandberg, 2021, 23-24). On tärkeää, että leikkiä arvioidaan työyhteisössä, jotta saadaan näkyväksi sen epäkohdat ja työyhteisön tarpeet, mutta myös onnistumiset.
Johtaja voi tukea ammatillista työotetta muun muassa koulutuksilla. Koulutusten anti harvoin kulkeutuu käytäntöön, jos johtaja ei ole mahdollistanut tiimille keskusteluaikaa. Johtajan tehtävänä on luoda rakenteet päiväkodin arjessa tiimin oppimis- ja kehittämisprosesseille. Näin johtaja mahdollistaa tiimille leikkipelisääntöjen luomisen ja yhteisen leikin näkökulman rakentamisen. (Fonsén & Parrila, 2016)
OPPIMISYMPÄRISTÖ LEIKKIIN KUTSUVAKSI
Varhaiskasvatuksen toimintaympäristöt rakentuvat jatkuvasti arjen käytännöissä sekä yhteiskunnallisten ja kulttuuristen tekijöiden viitoittamana (Raittila, 2013). Lastenkulttuurin tulisikin näkyä ja kuulua heti astuttaessa varhaiskasvatuksen yksikköön (Mustola & Rissanen, 2017). Oppimisympäristöt antavat kasvattajalle oivan mahdollisuuden päästä kiinni lasten leikkiin sekä lastenkulttuuriin. Oppimisympäristöjen sijaan voisimmekin alkaa puhumaan varhaiskasvatuksessa pedagogisista leikkiympäristöistä.
Johtajana voi tukea leikkiä kehittämällä yksikön oppimisympäristöjä kohti leikkiympäristöjä. Taloudellinen panostaminen näkyy hankinnoissa. Leikkiin tulisi olla tarpeeksi ehjiä leluja ja materiaaleja leikin rakentumiselle. Näiden lisäksi suunniteltaessa ja rakentaessa pedagogisia leikkiympäristöjä, lasten osallisuuden ja leikkikulttuurin tulee nousta keskiöön. Johtajan on hyvä ohjata kasvattajatiimejä keskustelemaan ja pohtimaan kysymyksiä kuten: millainen oppimisympäristö kutsuu leikkiin? Ovatko leikkivälineet esillä vai onko ne siivottu piiloon koreihin? Mitkä leikit ovat ryhmää innostavia mielenkiinnon kohteita? Kun oppimisympäristö on luotu leikille ja lelut on aseteltu leikkiympäristöön kutsuvasti, on lasten ja kasvattajien helpompi aloittaa leikki. Pedagogiseen leikkiympäristöön asetellut leikin tarjoumat auttavat lasta aloittamaan sekä viemään leikkiä eteenpäin. Kun leikkiympäristöjä rakennetaan yhdessä lasten kanssa, auttavat ne sitouttamaan lapsen ja aikuisen leikkiin pitkiksi ajoiksi. (Nyman, 2021.)
Johtaja voi myös hyödyntää oppimisympäristöjä ja leikkiä johtajuuden arvioinnissa ja kehittämisessä. Terho (2017) on tutkinut pro gradu työssään johtajuutta suhteessa leikkiin ja oppimisympäristöihin. Tutkimuksessa johtamisen laadulla oli yhteys leikkiin ja oppimisympäristöihin. Yksiköissä, jossa kasvattajat kokivat johtamisen laadukkaaksi, panostettiin oppimisympäristöihin ja lasten leikkeihin enemmän kuin vaativaksi johtamiseksi koetuissa yksiköissä. Laadukkaan johtamisen yksiköissä ryhmät toimivat paljon pienryhmissä ja draama- ja roolileikkejä käytettiin paljon opetuksessa. Näissä yksiköissä lasten leikit olivat pitkäkestoisia, jopa viikkoja kestäviä kokonaisuuksia. (Terho, 2017)
Kiire, ahdistus ja ujostelu pois,
heittäydy leikkiin!
Blogitekstin ovat kirjoittaneet Elina, Sanna ja Marjut.
Lähdekirjallisuus:
- Brėdikytė, M. (2011). The Zones of Proximal Development in Children’s Play. University of Oulu.
- Fonsén, E. & Parrila, S. (2016). Johtaja oman työnsä johtajana. Teoksessa E. Fonsén & S. Parrila, Varhaiskasvatuksen pedagoginen johtajuus (s. 129-148). PS-kustannus.
- Järvinen, K. (2015). Pedagogisen johtajuuden merkitys varhaiskasvatuksen arjessa [Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto].
- Lampi, H. (2022). “En osaa (enää) leikkiä”.
- Mattila, L. (2022). “Kolme syytä vuorovaikutusleikkiin”. https://leikkipaiva.fi/kolme-syyta-vuorovaikutusleikkiin/
- Mustola, M. & Rissanen, M-J. (2017). Lastenkulttuuri. Teoksessa M. Koivula, A. Siippainen & P. Eerola-Pennanen (toim.), Valloittava varhaiskasvatus Oppimista, osallisuutta ja hyvinvointia. Vastapaino.
- Nyman, H. (2022). Miksi leikki? (Artikkeli haettu 14.8.2022)
- Nyman, H. & Salonen, M. (2021). Leikin voima. Teoksessa E. Kataja.(toim.), Lumoudu lapsesta! Artikkeleita arkipedagogiikasta., (s. 100-117). E-kirja. https://www.hameenlinna.fi/wp-content/uploads/2022/03/lumoudulapsesta.pdf
- Olli, J. (2020, 5.11) “Leikkiminen aikuisen haasteena” Hyvinvointia leikistä-seminaari. (Tallenne katsottu 28.5.2022)
- Opetushallitus (2022). Varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 3a. Opetushallitus.
- Raittila, R. (2013). Pienryhmätoiminta ja leikkialueet varhaiskasvatuksen pedagoginen toimintaympäristö rakentuu arkisissa käytännöissä. Teoksessa L. Lipponen & K. Karila (toim.), Varhaiskasvatuksen pedagogiikka, (s. 69 -94). Vastapaino.
- Sandberg, E. (2021). Pedagoginen tuki varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. PS-kustannus.
- Tarkka, K. & Helin, E. (2017). Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen leikin merkitys varhaiskasvatuksessa. Viitattu 13.5.2022. Youtube-video: https://www.youtube.com/watch?v=oGHrb6_F2tU&t=1455s
- Terho, T. (2017). Johtamisen yhteys oppimisympäristöihin ja lapsen leikkiin varhaiskasvatuksessa [Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto].
- Weckström, E. (2018, 1.10). “Sä voisit olla krokotiili” – aikuinen leikkijänä varhaiskasvatuksen arjessa. Leikkiä ikä kaikki!-seminaari https://leikkipaiva.fi/leikkia-ika-kaikki-seminaari/ (tallenne katsottu 28.5.2022)