Päiväkodin johtajan tulee olla tulevaisuudessa sekä strateginen visionääri että muutosjohtaja. Johtajan pitää tietää tulossa olevista muutoksista yhteiskunnassa ja kuntarakenteissa. Varhaiskasvatuksen uusista tutkimustuloksista kannattaa olla selvillä. Johtajalla pitää olla hallinnollista ja teknistä johtamistaitoa sekä vankkaa henkilökohtaista osaamista, vuorovaikutustaitoja ja verkostosuhteita. (Turja & Fonsén, 2010, 175)
Esimiestyö vaatii itsensä johtamista ja itsetuntemusta. On tärkeää tunnistaa omat vahvuutensa, haasteensa ja arvonsa. Itsensä johtaminen tarkoittaa ihmisen kykyä säädellä omaa toimintaansa. Esimerkiksi koulutuksen hankkiminen sellaisesta aiheesta, josta ei koe omaavansa tarpeeksi tietoa, on hyvä osoitus itsetuntemuksesta. Johtajan työhön kuuluu myös oleellisena osana keskeneräisyyden ja keskeneräisten töiden sietäminen. Tämä voi aiheuttaa työn hallinnan tunteen heikkenemistä.
Esimiestyössä tärkeää on oman elämän pitäminen tasapainossa työn ja vapaa-ajan suhteen. Tärkeätä on muistaa pitää huolta terveellisestä ruokavaliosta, riittävästä liikunnasta ja levosta sekä muista sosiaalisista suhteista. (Laaksonen & Salin, 2019, 151)
Mitä hallinnan tunne työssä tarkoittaa?
Työn hallinnan on ajateltu tarkoittavan työntekijän valtaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä ja työn sisältöön sekä työn tekemiseen liittyviin olosuhteisiin. Oikeus osallistua omaa työtä koskevaan päätöksentekoon sekä työn monipuolisuuden on katsottu sisältyvän työn hallinnan tunteeseen. Tärkeää on myös työntekijän kokemus siitä, että hänellä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä. Hallinnanmahdollisuuksien lisäksi työn hallinnassa on oleellista työntekijöiden kyky ja taito käyttää hyväkseen näitä hallintakeinoja. (Rehnbäck & Keskinen, 2005, 6)
Hallinnan tunnetta haastavia tekijöitä
Esimiehille suunnatussa haastattelussa nousi esille kaksi tekijää, jotka voivat selittää esimiesten väsymystä ja hallinnan tunteen puutetta: työajan hallinta ja rooliristiriidat. Työajan hallinnan haasteeksi muodostuu esim. työtehtävien ja työajan epäsuhta. Rooliristiriidat koetaan erittäin kuormittavina. Sama ihminen voi toimia sekä kollegana että esimiehenä. Edellytyksenä hallinnan tunteen säilymiselle on eri rooleihin sisältyvän odotusten ja ristiriitaisuuksien tunnistaminen. (Rehnbäck & Keskinen, 2005, 10)
Ajanhallinnan haasteet tulevat jossain vaiheessa esimiehenä toimiessa varmasti eteen. Siihen on hyvä paneutua ennen kuin sen suhteen tulee ongelmia. Esimiehen on oman hyvinvointinsa vuoksi tärkeää pohtia omia rajojaan ja opetella pitämään niistä kiinni. Vertaisryhmä on yksi hyvä keino tuuletella ja purkaa asioita, muilta esimiehiltä voi saa vertaistukea sekä uusia näkökulmia asioihin. (Laaksonen & Salin, 2019, 150)
Esimiesten jaksamista voidaan edistää lisäämällä työajan hallintamahdollisuuksia. Antamalla välineitä ja tukea ristiriitatilanteiden hallintaan esimiehelle edistää myös jaksamista. Yksi keino on työnohjaus, jossa voi käsitellä esimerkiksi työn rooliristiriitoja. (Rehnbäck & Keskinen, 2005, 26)
Mikä auttaa jaksamaan työssä?
Työskennellessä kovien muutostilanteiden tai kovan paineen alla työn voimavaroja ja onnistumisen kokemuksia on hyvä kirjata muistiin. Työssä jaksamista edesauttaa oman resilienssin ja voimavarojen tutkiminen, millaisista haasteista olet selvinnyt urallasi, missä olet onnistunut, mitä taitoja käytit ja mitä opit? Muutoksen tai haastavat tilanteen kuormitustekijöiden kuuleminen on tärkeää koska niiden sivuuttaminen ei vahvista resilienssiä. Työn painopiste tulisi olla voimavaroissa, koska niiden avulla vaikeuksista selvitään. Käsillä oleva tilanne saatetaan kokea sekä kuormitus- että voimavaratekijäksi, joka itsessään voi tukea selviämistä, kun tilanteen moniulotteisuus avautuu paremmin. Kuormittavista tekijöistä tulee rasite, jos ne vaativat huomattavia ponnisteluja tai ei ole mahdollisuutta riittävään palautumiseen. (Lipponen, 2020, 300-301)
Hyvinvoiva työyhteisö auttaa jaksamaan
Parasta on, jos pystyy luomaan tilanteita, joissa työntekijä voi saada kokemuksen omasta selviytymisestä, oikeudenmukaisesta kohtelusta tai kuulluksi tulemisesta, koska nämä vahvistavat työntekijän ja esimiehen välistä luottamusta. Yksilöiden oma kyvykkyys ja into työn eri osatekijöihin on keskeinen voimavara.
Työn muita voimavaroja tukevia tekijöitä ovat oman esimiehen tuki, työn itsenäisyys, myönteiset asiakassuhteet, työn palkitsevuus ja kehitettävyys, palaute ja arvostus, työn varmuus, innovatiivisuus työyhteisössä ja työpaikan kannustava ilmapiiri. Työn voimavaroja on kaikki ne fyysiset ja psykologiset, sosiaaliset ja organisatoriset tekijät, joista yksilö ja ryhmä kokee saavansa innostusta työn arkeen ja voimaa selvitä haastavista tilanteista. Luomalla yhteiset pelisäännöt, jakamalla onnistumisen kokemuksia ja saamalla tarvittaessa työkaverilta apua syntyy toimiva työyhteisö, joka on arvokas voimavara. (Lipponen, 2020, 302)
Terveisin kaksi pienen paikkakunnan päiväkodin johtajaa
Lähdekirjallisuutta:
- Lipponen, K. (2020). Resilienssi arjessa. Kustannus Oy Duodecim.
- Turja, L. & Fonsén, E. (2010). Suuntana laadukas varhaiskasvatus. Juvenes Print.
- Laaksonen, H. & Salin, S. (2019). Iloa ja intoa johtamiseen. Oppian.
- Rehnbäck, K. & Keskinen, S. (2005). Työhyvinvointia alaistaidoilla ja esimiestyön hallinnalla. Kuntien eläkevakuutus.