Inkluusio ja inklusiivisuus saavat nyt paljon puhetta varhaiskasvatuksen kentällä. Monet organisaatiot ja työyhteisöt pohtivat ja määrittävät parasta aikaa, mitä inkluusio varhaiskasvatuksessa tarkoittaa ja miten siihen vastataan. Varhaiskasvatuksen esihenkilöinä olemme avainasemassa luomassa sellaista toimintakulttuuria, jossa jokainen lapsi kohdataan vahvuuksineen. Tavoitteena on luoda asenneympäristö, jossa jokaisella lapsella on osansa varhaiskasvatusyhteisön jäsenenä.
Inkluusiolle ei ole yhtä ainoaa oikeaa määritelmää. Tämän vuoksi inkluusion käsite on varhaiskasvatuksen ammattilaisille edelleen epäselvä ja sitä kuvataan usein tuen järjestämisen paikan kautta. Inkluusion periaatetta varhaiskasvatuksessa tuleekin konkretisoida ja henkilöstön ymmärrystä ja osaamista lisätä.
Inkluusiossa erilaisuus ja moninaisuus on rikkaus, jota vaalitaan ja josta iloitaan
Varhaiskasvatus on osa suomalaista koulutusjärjestelmää ja tärkeä vaihe lapsen kasvun ja oppimisen polulla. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen oppimisen edellytyksiä, edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista inklusiivisen periaatteiden mukaisesti. Siihen kuuluu kaikkia lapsia koskevat yhtäläiset oikeudet, tasa-arvoisuus, yhdenvertaisuus, syrjimättömyys, moninaisuuden arvostaminen sekä sosiaalinen osallisuus ja yhteisöllisyys.
Varhaiskasvatusta kehitetään inkluusion periaatteiden mukaisesti. Inkluusioon kuuluu jatkuva arvojen ja niiden toteutumisen pohdinta. Inkluusio on arvojen toimeenpanemista ja toteutumista. Varhaiskasvatuslain mukaan lapsella on oikeus kehityksen ja oppimisen tukeen ja varhaiskasvatuslain uudistuksen ja varhaiskasvatussuunnitelman päivittämisen myötä mm. kolmiportainen tuki tulee osaksi varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuslain uudistumisen myötä tuen toteutumista tulee yhdenmukaistaa ja lasten asemaa tasa-arvoistaa kolmiportaisen tuen mallilla sekä vahvistaa henkilöstön osaamista mm. kiinnittämällä huomiota kolmiportaisen mallin vaativaan tukeen ja osaamiseen.
Inkluusion tavoite kattaa koko varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin. Se on jatkuvasti kehittyvä prosessi ja tavoite kohti jokaisen lapsen täysimääräistä osallisuutta. Inklusiivisuus tulee nähdä kaikkia lapsia koskevana ja varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvänä periaatteena, arvona ja kokonaisvaltaisena tapana ajatella. Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään lasten, henkilöstön ja huoltajien osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta.
“Inkluusio onkin jatkuvaa vuorovaikutteista oppimista, jossa moninaisuuden huomioimiseksi etsitään yhä parempia keinoja ja luovempia ratkaisuja.”
Inkluusion vaihtelevuus ja toteutuminen korostuvat varhaiskasvatuksen kentällä. Lapsen oikeus tukeen ja pedagogiseen varhaiskasvatukseen nousee haasteeksi erityisesti silloin, kun lapsen tarvitsema tuki on vaativaa tai vuorohoidossa, jossa lapsen hoitopäivien määrät ja -kellonajat ovat poikkeukselliset.
Inkluusio liittyy paitsi lapsen varhaiskasvatuspaikkaa koskeviin järjestelyihin myös kokonaisvaltaisesti pedagogisen toiminnan toteuttamiseen. Inkluusion tavoitteena on, että jokainen lapsi saa kokea oppimisen iloa, kuulua ryhmään, oppia vertaisiltaan ja kasvaa potentiaaliinsa. Pedagogisesta näkökulmasta toiminnan eriyttäminen on yksi keskeinen työtapa inkluusion edistämiseksi. Näin ollen jokainen lapsi saa kehittyä omaan tahtiinsa ja omien edellytystensä mukaisesti.
Tietoa, taitoa, suunnitelmien ja palveluiden yhtenäistämistä, osallisuutta sekä rakenteita ja resursseja
Lapsen kasvun ja oppimisen tuki sisältää sekä pedagogisia, rakenteellisia että hyvinvointia tukevia järjestelyjä. Sitoutuminen on keskeisessä asemassa inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa, mikä tarkoittaa sitoutumista yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, monialaisessa yhteistyössä ja ennen kaikkea kasvatusyhteisössä. Myös päättäjien asenteissa pitää tapahtua muutosta, jotta inkluusion toteutuminen on arjessa mahdollista. Asennemuutoksen pitää näkyä sekä päättäjillä että toimijoilla havahtumisena ja tekoina; kaikille lapsille on taattava yhteinen ja yhdenvertaiset mahdollisuudet tarjoava varhaiskasvatusympäristö ja siihen on satsattava resursseja. Sen jälkeen voidaan alkaa odottaa muutoksia varhaiskasvatuksen kentällä.
LOPUKSI. Inkluusion keskeinen tavoite on mukaan kuuluminen. Inklusiiviseen varhaiskasvatukseen kuuluu moninaisuuden arvostus ja sen positiivinen korostaminen lapsille yhteisissä ryhmissä, joissa jokaisella on oikeus osallistua, oppia ja rakentaa sosiaalisia suhteita. Inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa lapset ja varhaiskasvattajat rakentavat oppimista yhdessä.
Kirjoittajina vastaava varhaiskasvatuksen opettaja ja päiväkodin johtaja inkluusion äärellä
Lähteet:
- Heiskanen, N., Neitola, M., Syrjämäki, M., Viljamaa, E., Nevala, P., Siipola, M. & Viitala, R. (2021). Kehityksen ja oppimisen tuki sekä inklusiivisuus varhaiskasvatuksessa: Selvitys nykytilasta kunnallisissa ja yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa sekä esitys kehityksen ja oppimisen tuen malliksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:13.
- Pihlaja, P. Inklusiivinen toimintakulttuuri lapsen koulutuspolun tukena. Ppt-esitys. Turun yliopisto.
- Pihlaja, P. & Viitala, R. (toim.). (2018). Varhaiserityiskasvatus. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet – päivitysluonnos 2021. PS-kustannus.