Kestävällä johtamisella kohti kestävää elämäntapaa
Varhaiskasvatusta ohjaavat varhaiskasvatussuunnitelman perusteet sisältävät ilahduttavasti lähes parisenkymmentä mainintaa kestävyydestä. Niiden ohjaavaa vaikutusta kestävän elämäntavan vahvistamisessa on hyvä kerrata ja nostaa esille joitakin mainintoja niitä vapaasti ryhmitellen ja yhdistäen.
Varhaiskasvatuksen tulee ohjata lapsia eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen. Perusteiden sisältämät arvot ankkuroituvat ihmisenä kasvamiseen: elämän, kestävän elämäntavan ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä ihmisarvon loukkaamattomuus nousevat keskiöön.
Yhtenä keskeisenä varhaiskasvatuksen tehtävänä on ohjata lapsia terveyttä ja hyvinvointia edistäviin elämäntapoihin sekä vahvistaa hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja. Kasvatuksen avulla lapsia ohjataan muodostamaan omia mielipiteitä ja arvioimaan kriittisesti vallitsevia ajattelu- ja toimintatapoja sekä tekemään kestävän elämäntavan mukaisia valintoja ja toimimaan eettisesti kestävällä tavalla.
Ympäristökasvatuksella pyritään vahvistamaan lasten luontosuhdetta ja vastuullista toimimista ympäristössä sekä ohjaamaan heitä kohti kestävää elämäntapaa ja edistämään siinä tarvittavien taitojen harjoittelemista. Näitä käytännön taitoja ovat esimerkiksi roskaamaton retkeily, kohtuullisuuden ja säästäväisyyden opettelu, ruokailuun liittyvä vastuullisuus, energian säästäminen sekä jätteiden vähentäminen esimerkiksi kierrätyksen, tavaroiden korjaamisen ja uudelleenkäytön avulla. Samalla lapsia ohjataan kiinnittämään huomiota tekojen vaikutuksiin. On tärkeä huolehtia siitä, että lapset kokevat voivansa omilla teoillaan vaikuttaa kestävään elämäntapaan, mutta ilman, että heidän tarvitsee kantaa lapsina liian suurta vastuuta kestävän elämäntavan ylläpitämisestä.
Varhaiskasvatuksen järjestämisessä on lisäksi otettava huomioon varhaiskasvatuslain kestävää elämäntapaa koskevat ja mm. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Kestävän kehityksen tavoitteiden tehtävänä on tehdä maailmasta kaikille parempi paikka elää.
Myös Opetus- ja kulttuuriministeriön kestävän kehityksen linjauksissa (2020) varhaiskasvatuksen järjestäjiä kannustetaan kestävän kehityksen näkökulmien yhdistämiseen kasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen katsotaan uudistavan yhteiskuntaa ja rakentavan perustaa ihmisten hyvinvoinnille, mikä mahdollistaa kestävän kehityksen mukaisen toiminnan. Varhaiskasvatus luo perustaa ekososiaaliselle sivistykselle.
Miten rakennetaan polkua kestävään elämäntapaan?
Lähtökohtaisesti varhaiskasvatuksessa on kyettävä tunnistamaan ja noudattamaan kestävän elämäntavan periaatteita niin, että sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen ulottuvuus huomioidaan kaikessa toiminnassa. Yhdessä lasten kanssa luodaan perustaa ekososiaaliselle sivistykselle: opitaan ymmärtämään oman toiminnan vaikutuksista ja merkityksistä toisiin ihmisiin, ympäröivään luontoon ja yhteiskuntaan. Ekososiaalinen sivistys tulisi mieltää myös johtamistehtävän keskeiseksi tavoitteeksi. Kasvattajayhteisön tulee lisäksi ymmärtää ekologisen kestävyyden olevan edellytys sosiaaliselle kestävyydelle ja ihmisoikeuksien toteutumiselle.
Työyhteisössä on edistettävä kulttuurisesti kestävää kehitystä keskustelemalla rakentavasti erilaisista ajattelu- ja toimintatavoista ja luomalla uusia tapoja toimia yhdessä. Kasvattajat toimivat esimerkkeinä ja kannustavat lapsia aktiiviseen ja vastuulliseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Tämä luo perustaa demokraattiselle ja kestävälle tulevaisuudelle – se myös tukee lasten myönteistä suhtautumista tulevaisuuteen.
Kasvattajayhteisöissä tulee pohtia, millaiseen tulevaisuuteen lapset kasvavat ja mitä tulevaisuustaitoja lapset tarvitsevat kasvaessaan yhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi sekä miten lapset kasvavat vastuullisuuteen.
Koska tulevaisuus riippuu nykyhetken valinnoista ja päätöksistä, tulee meidän kehittää tulevaisuustaitojamme. Tarvitsemme kykyä nähdä asioiden välisiä yhteyksiä ja kykyä kuvitella, mitä eri tulevaisuuden vaihtoehdot tuovat tullessaan. Meidän tulee olla kiinnostuneita osallistumaan tulevaisuuden tekemiseen.
Ei riitä, että lasten kanssa järjestettävässä pedagogisessa toiminnassa huomioidaan kestävän elämäntavan periaatteita, vaan kestävää kehitystä tukevien toimintamallien ja -tapojen tulee läpäistä koko organisaation. Johtamisella vahvistetaan kestävään elämäntapaan kasvamista ja yhteisiin arvoihin perustuvien valintojen sekä tekojen tulee näkyä arjen johtamistyössä. On muistettava, että tämän päivän valinnoista ja päätöksistä riippuu, miltä tulevaisuus näyttää.
Kun pohditaan, mitä kestävään elämäntapaan kasvaminen tarkoittaa ja millaisia valintoja arjessa tehdään, on myös tarkasteltava työyhteisön ja kunkin omia arvoja, jotka ohjaavat johtajan ja kasvattajayhteisön toimintaa. Johtajan tulee tiedostaa, että hänen omat arvonsa heijastuvat ja vaikuttavat laajasti koko organisaatiossa.
Arvokeskustelua tulee käydä jatkuvasti, erityisesti silloin, kun maailma ympärillä muuttuu tai yhteisön jäsenet vaihtuvat. Arvot, kun ovat ihmisen elämää, tekoja ja valintoja ohjaavia periaatteita. Usein arvot kytkeytyvät ihmisen perustarpeisiin, mutta niiden tärkeysaste vaihtelee.
Arvojen tarkastelu voi nostaa esiin tärkeitä asioita, joilla on työyhteisölle suurtakin merkitystä, mutta, jotka ovat jääneet syystä tai toisesta taustalle. Arvojen tarkastelun kautta työntekijöille voi avautua myös uusia merkitysnäköaloja, joiden sisällyttäminen elämään ja työhön tuo lisää mielekkyyttä sekä merkityksellisyyden kokemusta.
Kestävästi johdetussa organisaatiossa elää vahva kehittämishalukkuus ja osallistuminen on aktiivista. Organisaation oppimisessa korostuu intohimo ja oppimaan oppimisen taidot koetaan tärkeiksi – kestävä johtaminen suosii myös kriittistä ajattelua ja luovuutta.
Kestävä johtaminen rakentuu proaktiivisuuteen: pyritään huomioimaan ja varautumaan muutoksiin ja tarkastelemaan toimintaa sekä parantamaan sitä jatkuvasti. Kestävä johtaminen ei saa jäädä vain yksilöiden varaan, vaan organisaation tulee tukea kestävyyttä vahvistavien arvojen, periaatteiden ja päämäärien toteuttamista systeemitasolla. Kestävästi johdetun orgnisaation tai työyhteisön kulmakivi on avoin dialogi.
Johtamispuheen tehtävänä on kirkastaa visiota, ohjata oikeita ihmisiä oikeiden asioiden äärelle oikea-aikaisesti ts. proaktiivisesti ja vastuullisesti toimimaan yhdessä ja kehittämään varhaiskasvatuksen laatua. Johtamisteot konkretisoivat pyrkimystä johtaa tulevaisuuteen ja näkyä oppivasta yhteisöstä, joka dynaamisesti tarkastelee muuttuvaa maailmaa ja vahvistaa omaa osaamistaan tulevaisuuden tarpeet huomioon ottaen.
Varhaiskasvatuksessa ei tänä päivänä ole mitään tärkeämpää kuin ohjata lapsia kestävään elämäntapaan ja tulevaisuuteen – tulevaisuus rakennetaan nyt! Johtamispuheen ja konkreettien johtamistekojen tulee kestävästi ohjata organisaatioita, työyhteisöjä ja lapsia kohti parempaa huomista ja maailmaa.
Anu Vesiluoma
Lähdekirjallisuus:
- Joutsenvirta, M. & Salonen, A. O. (2021). Sivistys vaurautena. Basam Books.
- Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kestävän kehityksen linjaus. (2020). Haettu 13.12.2022 osoitteesta https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162183/OKM_2020_9.pdf
- Pölönen, P. (2020). Tulevaisuuden lukujärjestys. Otava.
- Varhaiskasvatuslaki 540/2018. Haettu 13.12.2022 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180540
- Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. Haettu 13.12.2022 osoitteesta https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_1.pdf
- YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Agenda 2030.