Työelämään ja johtamiseen liittyvät jatkuvat muutokset, erilaiset ulkoapäin tulevat sekä henkilökohtaiset odotukset ja vaatimukset sekä erilaiset jännitteet edellyttävät pysähtymistä tarkastelemaan omaa johtamista. Johtamisella on merkittävä vaikutus koko työyhteisön asenteeseen, ilmapiiriin sekä tapaan kohdata muutoksia ja erilaisia jännitteitä. Johtaminen on sekä itsensä että ihmisten johtamista.
Matkalla kestävään johtajuuteen tulee tiedostaa, mistä haluamme pitää kiinni ja minkälaista muutosta tarvitaan. Esimerkiksi Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi on tutkinut johtamista varhaiskasvatuksessa. Ajankohtainen tutkimustieto sekä ohjaavat asiakirjat kuten varhaiskasvatuslaki, varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetuksen opetussuunnitelma ovat hyvä perusta ja tuki oman sekä koko organisaation johtamisen suunnitelmallisessa ja pitkäjänteisessä kehittämisessä.
Johtamisen kokonaisvaltaisuus
Laadukkaalle varhaiskasvatukselle ja hyvin tehdylle työlle asetetaan ristiriitaisiakin odotuksia ja tavoitteita eri tasoilla. Johtamistyöhön kohdistuvia odotuksia ja jännitteitä voidaan tarkastella nelikentän kautta, joka koostuu subjektiivisesta tasosta, työyhteisön tasosta, organisaation tasosta ja ohjaavista asiakirjoista (Hjelt, 2022).
Laadukas pedagogiikka ja työhyvinvointi lähtee yksilön työhyvinvoinnista ja työn sekä oman elämän hallinnan tunteesta. Päiväkodin johtajan tulee kiinnittää huomiota jokaisen työntekijän jaksamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Varhaiskasvatussuunnitelman mukainen toiminta vaatii työntekijän ohjaamista ja haastamista oman työnsä jatkuvaan kehittämiseen ja arviointiin. Päiväkodin johtajan rooli on tärkeä kasvattajien työn, perustehtävän ja sen merkityksellisyyden näkyväksi tekemisessä sekä kasvattajan roolin ymmärtämisessä jokaisen lapsen elämässä ja oppimisen polulla. Johtajan vahva ja selkeä ammatillinen työote, jossa toteutuvat oikeudenmukaisuus ja ennakoitavuus, luovat psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallisen toimintailmapiirin työyhteisöön.
Johtajan aktiivinen läsnäolo ja arjessa tapahtuva suora vuorovaikutus sekä yksittäisen työntekijän että tiimien kanssa vahvistavat jaetun johtajuuden toimintatapaa työyhteisössä. Jaetun johtajuuden kautta johtaja näkyy ja kuuluu yhteisön toiminnassa, teoissa ja puheissa, vaikka hän ei olisi aina paikalla. Yhteisesti rakennettu pedagoginen näkemys toteutuu toiminnassa kohti varhaiskasvatuksen tavoitteita jaetun johtajuuden kautta.
Organisaation tasolta päiväkodin johtajan pedagogisen johtamisen työtä haastavat esimerkiksi talouden tasapainottamista vaativat tehtävänannot. Organisaatiotasolta tulevat hankkeet, projektit ja moninaiset toimeksiannot tulee linkittää jo olemassa olevaan kokonaisuuteen. Ne täytyy myös pystyä näkemään positiivisina, mahdollistavina tekijöinä. Keskijohdon edustajana päiväkodin johtaja tekee myös omia tulkintojaan ja vie asioita oman yksikkönsä rakenteisiin annettujen valtuuksien rajoissa.
Paine ja vaatimus on suuri. Johtajan rooli on monijakoinen ja vaatii johtajuuteen liittyvien moninaisten roolien tiedostamista. Karvin tekemissä arvioinneissa käy ilmi, kuinka päiväkodin johtajan työ koostuu erilaisista osa-alueista ja vaatii siten moninaista ja kokonaisvaltaista johtamisosaamista. Työyhteisöä on johdettava vastuunkantajana, tavoitteiden asettajana ja toisaalta päivittäisten asioiden sujuvuutta sekä koko yhteisön hyvinvointia varmistamalla. Tavoitteena on hyvin tehty työ varhaiskasvatuksessa, mitä määrittelevät monet eri tahot johtajuuden nelikentän osa-alueiden mukaisesti. Päiväkodin johtaja on organisaation voimavara. Hänen edustamansa toimialan vaikuttavuus luo kokonaisvaltaista hyvinvointia suhteessa lapsiin, perheisiin sekä koko organisaatioon ja yhteiskuntaan. Päiväkodin johtaja toimii monialaisena tukipilarina ja ylläpitää positiivista diskurssia moneen eri suuntaan.
Positiivinen johtaminen
Positiivinen johtaminen perustuu humanistisille arvoille ja ihmiskäsitykselle. Se ei ole uusi muoti-ilmiö, vaan tutkimukseen perustuva tietoinen johtamistapa. Positiivinen johtajuus ei tarkoita aina työn tekemistä hymyssä suin. Positiivinen johtaminen on arvostavaa, luottamusta lisäävää vuorovaikutusta sekä positiivisten vaatimusten ja rakentavien palautteiden kautta toteutuva johtamistapa.
Positiivisen johtajuuden toteuttaminen on hyvä aloittaa itsetutkiskelusta omien tunteiden, asenteiden, arvojen ja ihmiskäsityksen sekä oma johtamistavan tutkiskelulla. Itsensä kehittäminen, opiskelu ja omien toimintatapojen reflektointi luovat hyvän perustan positiiviseen johtajuuteen (Wenström, 2020).
Oma epätäydellisyys ja itsensä kehittämisen halu näyttävät myös työntekijöille johtajan inhimillisyyttä. Jatkuva ja läsnä oleva vuorovaikutus mahdollistaa itsetutkiskelua ja työntekijöiden kuulemista sekä vahvuuksien ja myös tarpeiden huomioimista. Positiivisen kestävän johtamisen merkitys hyvinvoivalle ja oppivalle työyhteisölle ja sitä kautta lasten kasvulle ja oppimiselle on suuri. Näin toimimalla johtaja vahvistaa henkilöstön innostusta ja sitoutumista laadukkaaseen varhaiskasvatustyöhön sekä työnimua tuleville työntekijöille mutta myös lapsille positiivisia oppimiskokemuksia tulevaisuuden näkökulmasta. Oppiminen ja hyvinvointi muodostavat koko yhteisön pedagogisen hyvinvoinnin, joka syntyy ja vahvistuu päivittäisissä arjen kohtaamisissa ja vuorovaikutuksessa.
Positiivista johtamista voidaan tarkastella PRIDE-teorian kautta. Sen mukaan positiivisen organisaation osatekijät ovat myönteiset käytänteet (P = Positive practices), vuorovaikutus ja yhteistyö (R = Relationship enhancement), vahvuudet (I = Individual attributes), positiivinen johtaminen/johtajuus (D = Dynamic leadership) sekä myönteiset tunteet ja ilmapiiri (E = Emotional wellbeing) (Cheung, 2014; Wenström, 2020).
Varhaiskasvatuksessa kuten myös sen johtamisessa korostuvat yhdessä tekeminen, jakaminen, osallisuus, yhdenvertaisuus, moninaisuus, arvostaminen, erilaiset vahvuudet, yhteisöllisyys, kestävyys, vuorovaikutus ja avoin dialogi. Johtajalta kaivataan paitsi substanssi osaamista, vastuun kantamista ja jämäkkyyttä myös inhimillisyyttä ja empatiaa. Myös johtaminen on jatkuvaa oppimista ja kehittymistä.
Yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentaminen, inklusiivinen toiminta sekä muutosten näkeminen mahdollisuutena on valmistautumista tulevaan. Positiivisen puheen jatkuva ylläpitäminen työyhteisössä muuttuvissa tilanteissa vahvistaa yhteistä positiivista keskustelua, psykologista turvallisuuden tunnetta muutosten ja ristipaineiden keskellä sekä hyvän oppimiskulttuurin luomista. Näitä tukevat myös arvojen sanoittaminen ääneen sekä niiden linkittäminen arjen tekoihin ja toimintatapoihin. Arvojen, vision, tavoitteiden ja päämäärien näkyväksi tekeminen vahvistaa yhtenäistä toimintakulttuuria ja sitoutumista.
Positiivinen kestävä johtajuus vahvistaa työyhteisön pedagogista hyvinvointia, innostuneisuutta, resilienssiä, keskeneräisyyden sietämistä, työn merkityksellisyyden kokemusta, muutoksen näkemistä mahdollisuutena ja sitä kautta laadukasta varhaiskasvatusta ja esiopetusta.
”Positiivinen johtaja toimii kuten ajattelee ja ajattelee, miten toimii.” (Wenström, 2020)
Tekstin ovat kirjoittaneet päiväkodin johtajat Minna Lammi, Emöke Bardi ja Tuula Nyman.
Lähdekirjallisuus:
- Hjelt, H. (2022). Luentomateriaalit Johtamisen ja johtajuuden jännitteet, Vakaa johtaja muuttuva ympäristö koulutus, Helsingin yliopisto HY+.
- Siippainen, A., Sarkkinen, T., Vlasov, J., Marjanen, J., Fonsén, E., Heikkinen, S., Hjelt, H., Lahtinen, L., Lohi, N., Mäkelä, M. (2021). ”YHDESSÄ YRITETÄÄN TEHDÄ PARASTA MAHDOLLISTA VARHAISKASVATUSTA JA LAATUA JOKAISEN LAPSEN PÄIVÄÄN” Varhaiskasvatuksen moninaiset johtamisrakenteet ja johtaminen. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Julkaisut 23:2021.
- Sulonen, H. (2018). Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Julkaisut 24/2018.
- Wenström, S. (2020). Positiivinen johtaminen. Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla. PS-kustannus.