Varhaiskasvatuksen työvoimapula syvenee. Alan ongelmat ovat olleet tiedossa jo pitkään, mutta jostain syystä työnantajat ja päättäjät eivät ole tehneet asialle mitään. Koko maassa on ollut jo vuosien ajan pula erityisesti varhaiskasvatuksen opettajista: ”Aiemmin stressitekijä oli, että sijaiset vaihtuivat, nyt stressitekijä on, että sijaisia ei saada”, sanoo varhaiskasvatuksen opettaja Juulia Jantunen Ylen haastattelussa 12.10.21. Varhaiskasvatuksen ahdinko näkyy lasten arjessa, jos sijaisia ei saada.
”Varhaiskasvatuksen työntekijöiden työtaakka voi paisua kohtuuttomaksi” Helsingin Sanomat on kirjoittanut (2.4.2023) varhaiskasvatuksen henkilöstöpulasta. Ahdinko näkyy suoraan päiväkotilasten arjessa. Laki edellyttää esimerkiksi, että lapselle on järjestettävä varhaiskasvatuspaikka neljän kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä, mutta jos perheestä jompikumpi vanhemmista työllistyy tai pääsee opiskelemaan, tai tapahtuu juuri tuo ennakoimaton muutos, varhaiskasvatuspaikan on löydyttävä kahden viikon sisällä. Toki varhaiskasvatuspaikka voi olla silloin mistä tahansa kaupungin/kunnan määrittelemässä yksikössä. Isoimmissa kunnissa tämä näkyy esimerkiksi niin, että lapsia sijoitellaan päiväkotiin, mutta välttämättä uusia, erityisesti koulutettuja varhaiskasvatuksen hoitajia tai opettajia ei saada rekrytoitua. Inkluusion tuomat haasteet näkyvät erityisesti silloin, jos henkilökunnalla ei ole muodollista koulutusta tai lapsiryhmät on muodostettu niin, että ne eivät ”palvele” ryhmän rakennetta.
Miten tämä näyttäytyy päiväkodin arjessa? Vaihtuvina turvallisina tai turvattomina aikuisina tai niiden puutteena. Henkilöstön väsymisenä, lasten ylivirittäytymisenä, puuttuvana pedagogisena lankana, suunnittelemattomuutena, alalta katoamisena. Miten tämä näkyy mahdollisesti lapsen kokemusmaailmassa? Turvattomuutena, yli- tai alisuoriutumisena, tunnesäätelyn vaikeutena, sairasteluna. Jokaisella lapsella kuuluisi olla oikeus turvalliseen ja laadukkaaseen, sensitiivisen ja hyvään varhaiskasvatukseen. Paikkaan, joka ei olisi säilytystä. Paikkaan, jossa olisi oikeus oppimiseen. Paikaan, jossa olisi turvallista muodostaa kaverisuhteita ja harjoitella tunnesäätelytaitoja.
Yllä mainitut haasteet ovat arkipäivää erityisesti pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa, mutta hiljalleen vaikeus saada pätevää henkilökuntaa alkaa näkymään myös muualla Suomessa. Tämä aihe on viime vuosina noussut yhä enemmän esille myös mediassa ja vanhempien sekä henkilöstön huoli alan tulevaisuudesta kasvaa. Varhaiskasvatuksen kriisi- henkilöstölle paremmat työolot -kansalaisadressi keräsi jo muutamassa päivässä yli 30 000 ääntä, jotta sen voi viedä eduskuntaan käsiteltäväksi. Adressi luovutettiin 19.4.23 myös Helsingin, Espoon ja Vantaan varhaiskasvatuspäälliköille.
Seuraavaksi pohdimme mahdollisia keinoja alan veto- ja pitovoiman kasvattamiseksi ja esittelemme muutamia ratkaisuja, joita eri kunnissa on tehty osaavan henkilöstön palkkaamiseksi ja pitämiseksi alalla.
Mitä varhaiskasvatuksen työoloille sitten voisi tehdä?
Esimerkiksi Jyväskylässä on varhaiskasvatuksessa käytössä varahenkilöjärjestelmä, jolloin jokaisella esihenkilöalueella työskentelee tuttuja lastenhoitajia, joilla ei ole omaa nimettyä lapsiryhmää vaan heidän tehtävänään on paikata sairaspoissaoloja ja lisäksi vapauttaa vakituista henkilökuntaa esimerkiksi toiminnan suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Järjestelmän etuna on se, että varahenkilöt ovat sekä työntekijöille että lapsille jo ennestään tuttuja ja tuntevat oman alueen toimintatavat. Tämä lisää turvallisuuden tunnetta ja vähentää vaihtuvien sijaisten tarvetta.
Osa kaupungeista on lähtenyt myös tarjoamaan enemmän palkkaa erityisesti varhaiskasvatuksen opettajille. Esimerkiksi Vantaan kaupunki on päättänyt suunnata koko kevään 2023 järjestelyerän varhaiskasvatuksen opettajien palkkoihin, jolloin palkat ovat korotusten jälkeen 3049 euroa, joka on yli 300 euroa enemmän kuin ennen korotusta. Jotkut pienemmät kunnat ovat jo aiemmin houkutelleet varhaiskasvatukseen työntekijöitä isommilla palkoilla. Esimerkiksi myös Kerava on järjestelyerien myötä nostanut varhaiskasvatuksen opettajien palkat yli 3000 euroon.
Pysyvien varahenkilöiden ja palkoilla kilpailun lisäksi alan työvoimapulaan on pyritty vastaamaan alan aloituspaikkoja lisäämällä. Esimerkiksi vuonna 2023 varhaiskasvatuksen koulutuksen aloituspaikkoja lisättiin yhteensä 360 eripuolille Suomea, mutta painottuen Helsingin yliopistoon. Huoli on kuitenkin kova, sillä ensisijaisia hakijoita ei välttämättä ole yhtä paljon kuin aloituspaikkoja ja lisäksi työvoiman tarve vuoteen 2030 mennessä on moninkertainen aloituspaikkoihin nähden. Kantonen, Onnismaa, Reunamo ja Tahkokallio (2020) ovat tutkineet varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden aikomuksia jäädä alalle. Tutkimuksessaan he havaitsivat, että erityisesti niillä opiskelijoilla, joilla jo aiemmin oli kokemusta varhaiskasvatuksesta, sitoutuminen alaan oli suurempaa kuin niillä opiskelijoilla, joilla oli kokemusta esimerkiksi koulun puolella työskentelystä. He myös toteavat, että tutkimuksessa ei kysytty opiskelupaikan ensisijaisuutta, joten ei voida varmasti sanoa, onko opiskelupaikan ensisijaisuudella merkitystä alalla pysymiseen.
Kantonen ym. (2020) mukaan erityisesti opettajan luotto omaan osaamiseen ja mahdollisuuksiin kehittää varhaiskasvatusta ennustaa alalle jäämistä. Myös suhtautuminen tiimityöhön mahdollisuutena ja arkea helpottavana asiana ennustaa alalle jäämistä. Toisaalta tutkimuksessa alalta pois aikovien yksi pelko oli, että päiväkodin johtajalta ei saa riittävästi tukea. Johtamisen merkitys työilmapiirille ja työssä viihtymiselle on ilmeinen. Tuki uuden opettajan työlle johtajilta ja erilaiset mentorointiohjelmat vahvistavat omaa pystyvyyden kokemusta ja alalle jäämistä.
Tiivistäen voisikin sanoa, että vaikka varhaiskasvatus on kriisissä, myös valoa on nähtävissä tunnelin päässä. Varahenkilöt tuovat kaivattua pysyvyyttä arkeen sairaspoissaolojenkin keskellä, kunnat ovat hiljalleen heräämässä epäkohtiin palkkauksessa ja alan koulutuspaikkoja ollaan lisäämässä.
Kaikkien näiden rakenteellisten ratkaisujen lisäksi haluaisin nostaa vielä esille yhden tärkeän veto- ja pitovoimaa lisäävän tekijän: Lapset. Nämä pienet ihmistaimet ovat ainakin omalla kohdallani syy siihen miksi töihin on mukava joka päivä tulla ja heidän kasvunsa ja oppimisensa seuraaminen ja mukana kulkeminen arvokkainta mitä on. Tästä näkökulmasta haluaisin nähdä myös enemmän uutisointia, sillä tällä hetkellä vallalla on enemmän kriisinäkökulma. Yhdessä rakenteellisten muutosten kanssa positiivisen vaka-puheen kasvulla on varmasti merkitystä sille, että jatkossakin saadaan osaavia ammattilaisia maailman palkitsevimpaan työhön.
Kirjoittajat: Tiia Kleemola ja Sanna Saarelainen
Lähteet:
Kerava korottaa varhaiskasvatuksen opettajien palkat yli 3000 euroon – Kerava
Varhaiskasvatuksen opettajien koulutukseen 360 uutta aloituspaikkaa – ”Pisara meressä” | Kuntalehti
Kantonen , E , Onnismaa , E-L , Reunamo , J & Tahkokallio , L 2020 , ’ Sitoutuneet, epävarmat ja poistujat – varhaiskasvatuksen opettajaksi opiskelevien sitoutuneisuus työelämään opintojen loppuvaiheessa ’ , Journal of Early Childhood Education Research , Vuosikerta. 9 , Nro 2 , Sivut 264-289 . content (helsinki.fi)
Varhaiskasvatuksen kriisi, henkilöstölle paremmat työolot (Adressi varhaiskasvatuksen työolojen parantamisesta 2023)
Varhaiskasvatuksen kriisi 2023 (Ammattiliitto Superin selvitys 2023)
Varhaiskasvatuksen liitännäisvaikutukset rakenteiden puuttumiseen (Varhaiskasvatuksen apulaisprofessori Mia Heikkilä 2020 Åbo Akademi)
Kuva: Pixabay