Työvuorot, sijaisjärjestelyt, sijoitus- ja maksupäätökset… Varhaiskasvatuksessa johtajan tehtävät ja vastuut ovat moninaiset – paljon pitäisi ehtiä ja pystyä tekemään viikon aikana. Erilaisten tehtävien ja huolehdittavien asioiden määrä sekä rajallinen aika voivat olla henkisesti kuormittava yhdistelmä. Miten johtaja voisi huolehtia omasta jaksamisestaan ja mielen hyvinvoinnistaan tässä hektisessä arjessa?
Mielen hyvinvointi ja mielen hyvinvoinnin johtaminen ovat tärkeitä työssäjaksamisen kannalta. Mielen hyvinvointi on osa yleistä hyvinvointia ja se muodostuu muun muassa psyykkisistä voimavaroista ja joustavuudesta, elämänhallinnasta, myönteisestä itsetunnosta, toiveikkuudesta ja tyydytystä tuottavista sosiaalisista suhteista (Solin ym. 2018). Mielen hyvinvointi tukee meitä arjessa jaksamisessa, auttaa selviytymään vastoinkäymisistä ja mahdollistaa elämästä nauttimisen (Solin ym. 2018).
Mielen hyvinvointia voivat horjuttaa esimerkiksi liiallinen stressi, ihmissuhdeongelmat, taloushuolet ja univaikeudet (Mielenterveystalo, 2023). Tasapainon löytäminen ei aina ole helppoa. Tärkeää on tunnistaa kuormitustekijät ja löytää keinot, joilla pystyy kuormitusta tasaamaan. Lyhytaikainen kuormitus ei ole sinällään vaarallista, se pitää meidän vireessä ja auttaa vastaamaan haasteisiin. Silloin, kun kuormitus jatkuu pitkää, emmekä pysty enää palautumaan kuormituksessa, se muuttuu haitalliseksi. Kuormituksen kestäminen on yksilöllistä ja siihen vaikuttavat monet yksilölliset ominaisuudet sekä ulkoa tulevat tekijät. Mielen hyvinvoinnin tukemiseksi onkin hyvä löytää keinoja, joilla pystyy hallitsemaan omaa kuormittumista.
Tehdessään oman hyvinvointinsa kannalta hyviä päätöksiä, puhutaan itsensä johtamisesta. Voidessaan hyvin, pystyy vastamaan työelämän haasteisiin. Johtajan työssä painetta ja kuormaa tuovat sellaiset tekijät, joihin ei itse pysty vaikuttamaan. Johtajalla olisi hyvä olla oma “työkalupakki” keinoista, joilla voi vastata mieltä kuormittaviin haasteisiin. Hyvinvoiva johtaja luo ympärilleen hyvinvointia, joka heijastuu koko työyhteisöön.
Kirjoittajat: Reetta Rutanen ja Johanna Vääräsmäki
Lähteet:
Kivipelto, M., Lounamaa, A., Rotko, T., Wikström, K., Cresswell-Smith, J., Jousilahti, P., … & Viskari, I. (2022). Työikäisten mielen hyvinvoinnin vahvistaminen politiikkatoimien keskiöön.
Solin, P., Appelqvist-Schmidlechner, K., Nordling, E., & Tamminen, N. (2018). Mielen hyvinvoinnin edistäminen osaksi kunnan strategiaa.
HUS, Mielenterveystalo. https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/tyokaluja-mielen-hyvinvointiin/mita-mielen-hyvinvointi
Hyvä päivä. https://hyvapva.fi/mielen-hyvinvointi/
THL julkaisuja 25/2018: Mielen hyvinvoinnin edistäminen osaksi kunnan strategiaa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136240/URN_ISBN_978-952-343-112-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y
THL: Työikäisten mielen hyvinvoinnin vahvistaminen politiikkatoimien keskiöön. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/144977/TUTI2022_033_k.pdf?sequence=4