Laitteet luovat mahdollisuuksia, ei pedagogiikka. On tärkeä tunnistaa, millaista pedagogiikkaa yksikössä arvostetaan ja miten sen toteuttamiseksi voidaan hyödyntää digitaalisia laitteita. Laitteiden hankinnassa on yhtä tärkeää löytää niin sopiva teknologia kuin osaaminen ja pedagoginen kulttuuri, jossa niitä hyödynnetään. Laitteet ovat mahdollisuus, mutta ne eivät yksin luo digitaalisuutta opetukseen. Ei auta, että tuodaan kynttilä pimeään tilaan, täytyy myös sytyttää liekki, kuvaa Nurmi ajatusta.
Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen yliopistonopettaja KT Sirkku Lähdesmäki ja luokanopettaja, apulaisrehtori ja digikouluttaja KM Tommi Nurmi toimivat kahden opintopisteen laajuisen etäkoulutuksen kouluttajina, joiden teemana on Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjen ja digitalisaation kehittäminen. Opinnot ovat osa yhteensä 15 opintopisteen laajuista varhaiskasvatuksen johtamisen Vahvuuksien Vaka (VahVa) -koulutusta. Koulutusosiossa haluamme tarjota varhaiskasvatuksen johtajille foorumin keskustella ja jakaa ajatuksia, mutta myös kylvää ajankohtaista tutkimustietoa sekä esitellä varhaiskasvatukseen soveltuvia digipedagogiaisa ratkaisuja.
Meillä oli ensimmäisessä koulutuksessa tosi sitoutunutta porukkaa. Osallistujat saivat vertaiskeskustelujen ja jakamisen kautta määrittää oman yksikön tilanteen ja innostua kehittämisestä, Nurmi muistelee syksyn -21 toteutuksen osalta ja jatkaa, että odotamme innolla ja mielenkiinnolla syksyn -22 koulutusta. Lähdesmäen mukaan koulutuksen ja kasvatuksen digitaalisuuteen ja digitaaliseen pedagogiikkaan liittyvät kysymykset ovat ajankohtaisia ja pandemian jälkeen erityisen mielenkiintoisia. Hän kysyykin, miten yhdistämme oppimiamme hybridi- ja etäopetuksen mahdollisuuksia pedagogisesti arjen jokapäiväiseen kasvatustyöhön? Tai miten rakennamme lapsen arkeen luonnollista teknologian hyödyntämistä ja sen avulla tapahtuvaa oppimista (Lähdesmäki, ym., 2022)?
Digitaalisten työkalujen muotoileminen luontevaksi osaksi arjen oppimisympäristöjä
Koulutusosio koostuu tutkittuun tietoon perustuvista alustuksista, vuorovaikutuksesta sekä erilaisten digitaalisten ratkaisujen esittelystä ja niiden testaamisesta yhdessä koulutukseen osallistujien kanssa. Ensimmäisen koulutuspäivän aikana Nurmi johdattaa koulutettavat digitaalisen oppimisympäristöajattelun äärelle ja esittelee, miten kehittämissuunnitelman rakentaminen johdetaan. Lähdesmäki puolestaan käsittelee alustuksissa mm. ajankohtaista tutkimusta koskien uusia lukutaitoja, sitä miten lukutaidot ja digitalisaatio ilmenevät varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa sekä johdattaa pohtimaan, miten varhaiskasvatus antaa lapselle kasvun valmiuksia tämän päivän yhteiskuntaan.
Koulutuksessa hyödynnetään monipuolisesti digitaalisia mahdollisuuksia ja haastetaan vuorovaikutukseen ja osallisuuteen eri tavoin. Syksyn -21 kokoontumisten aikana opiskelijat keskustelivat koulutuksen aiheista digitaalisilla alustoilla. Osallistujat käyttivät digitaalista keskusteluseinää suljettuna, somea mukailevan vuorovaikutuksellisena alustana, mikä toimi notkeana välineenä suuren ryhmän keskustelulle. Keskusteluja hyödynnettiin seuraavan koulutuspäivän suunnittelussa.
Ennen toista kokoontumista osallistujat myös suorittivat oppimistehtävän, jossa heidän tuli kartoittaa oman työyhteisönsä digitalisaation johtamista mm. digipedagogiikan, kulttuurin, kapasiteetin, yhteisön ja rahoituksen näkökulmista. He laativat digitaalisten oppimisympäristöjen johtamissuunnitelman yksikkönsä osalta. Digitaalisen kehittämisen on noustava yksikön omista arkisista tarpeista ja mahdollisuuksista, sitä ei voi rakentaa ulkoapäin. Kehittämistehtävä haastaa myös suunnittelemaan kehittämistyötä yhdessä yksikön henkilökunnan kanssa.
Toisella kokoontumiskerralla koulutettavat perehdytettiin erilaisten digitaalisten oppimisympäristöjen mahdollisuuksiin esittelemällä useita eri alustoja ja sovelluksia. Tehtävistä ja niiden herättämistä ajatuksista käytiin keskusteluja pienryhmissä, jotka sitten kokosivat jakamansa parhaat käytänteet kaikkien käyttöön digitaalisten muistioiden avulla digitaalista alustaa hyödyntäen. Osallistujien kehittämissuunnitelmien esittely ja niistä keskusteleminen pienryhmissä oli tärkeä osa toista koulutuspäivää. Kokonaisuudessaan koulutuspäivä rakentui vuorovaikutuksen, digitaalisten alustojen esittelyn ja niihin tutumisen varaan. Vertaisten kanssa jakaminen koettiin todella arvokkaaksi.
Kouluttajina Nurmi ja Lähdesmäki kokivat, että ensimmäinen koulutuskokonaisuus oli onnistunut ja he tunsivat, että se vastasi osallistujien tarpeita. Tämä nousi vahvasti esille myös palautteessa. Osallistujat saivat työkaluja kehittää oman yksikkönsä toimintaa ja eväitä digitaalisuuden visioimiselle.
Leikki ja lapsen hyvä arki digitaalisuuden perustana
Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjen ja digitaalisuuden tilanne on varsin kirjava eri yksikössä ja eri puolella Suomea. On tosi hyvin varusteltuja varhaiskasvatuksen yksiköitä, joissa digiosaamista löytyy ja sitä hyödynnetään osana toimintaa. Ja toisessa ääripäässä jo pelkän nettiyhteyden kanssa voi olla ongelmia! Digitaaliseen tasavertaisuuteen on siis vielä matkaa Suomen varhaiskasvatuksessa.
Koulutukseen osallistujat olivat hyvin yksimielisiä siitä, että varhaiskasvatuksen henkilöstö tarvitsee enemmän digitaalisuuteen liittyvää ohjausta, tukea ja koulutusta. Digitaalisuus ja lapselle tarjottavat teknologiset valmiudet täytyy ottaa osaksi varhaiskasvatuksen arkea jo toimintasuunnitelmatasolla. Lapset kuitenkin kohtaavat digitaalisuuden viimeistään kouluun mennessään. Tärkeää on ennen kaikkea, että lasten leikin täyteinen todellisuus, luonnollinen arki ja osallistuminen ohjaavat varhaiskasvatuksessa myös digitaalisten sovellusten käyttöä (Lähdesmäki ym., 2022).
Lähdesmäki korostaa, että digitaalisuus on mahdollisuus. Sen avulla koko yhteisö, vanhemmat mukaan lukien saadaan osallistettua matalammalla kynnyksellä varhaiskasvatuksen päivittäiseen toimintaan. Kuitenkin digitaalisten vuorovaikutuskanavien käyttöönotossa on edettävät ihminen edellä. Tulee antaa aikaa ja mahdollisuuksia opetella ja omaksua uusia toimintatapoja. Digitaalisuuden lisäämisessä pitäisi edetä pienin mutta varmoin askelin. Henkilöstön osalta on tutkimustuloksia (Koivula & Mustola, 2017), että varsinkin vanhemmissa ikäluokissa koetaan riittämättömyyttä, jos teknologiaa ei osata käyttää. Johtamisessa siis täydennyskoulutuksen eri muotojen rakentaminen, mm. vertaismentorointi ja yksikön sisäinen tutorointi voivat olla toimivia keinoja edistää jokaisen kompetenssia.
Teknologian rooli muuttuu ihmisten myötä. Varhaiskasvatuksen johtajilta tarvitaan kykyä tunnistaa yhteiskunnallisia muutoksia ja keinoja, joilla lapsia voidaan turvallisesti ja leikkiä hyödyntäen tutustuttaa teknologiseen maailmaan jo varhaiskasvatuksessa. He ovat myös avainasemassa muutoksen rakentamisessa.
”Nyt on kovaa vauhtia kasvamassa sukupolvet – ja varhaiskasvatuksen yksiköihin töihin saapuvat ammattilaiset – jotka ovat tottuneet digitaalisuuteen. Ei se ole edes mikään juttu, vaan mutkaton osa arkea.”
Sirkku Lähdesmäki ja Tommi Nurmi, teksti osin muokattu jutusta, jonka Anni Karhunen kirjoitti haastateltuaan Sirkku Lähdesmäkeä.
Lähdekirjallisuus:
Koivula, M. & Mustola, M. (2017). Varhaiskasvatuksen digiloikka ja muuttuva sukupolvijärjestys? Jännitteitä lastentarhanopettajien ja lasten kohtaamisissa digitaalisen teknologian äärellä. Kasvatus ja aika, 11(3), 37–50.
Lähdesmäki, S., Maunumäki, M. & Nurmi, T. (2022). Play is the base. Early Childhood Education Leaders vies on digital pedagogy. (fortcoming)