Viimeisimmän tutkimustiedon mukaan laadukkaan varhaiskasvatuksen paras tae on sen korkeatasoinen johtaminen. Myös uusi varhaiskasvatuslaki velvoittaa panostamaan johtajuuteen ja siihen liittyvien kelpoisuusehtojen noudattamiseen. Johtajilla täytyy olla hallinnollisten tehtävien rinnalla riittävästi työaikaa ydintehtäväänsä, varhaiskasvatuksen pedagogiseen johtamiseen. Työnantajatasolla keskeinen arvioinnin kohde onkin näissä rakenteellisissa seikoissa. Varhaiskasvatuksen johtamiskokonaisuuksien on oltava riittävän hallittavissa olevia ja siinä rinnalla on kehitettävä apulaisjohtajajärjestelmää, jotta johtajalla jää riittävästi aikaa pedagogiseen dialogiin henkilöstönsä kanssa. Varhaiskasvatuslain myötä päiväkodin johtajalta edellytetään yhä syvällisempää varhaiskasvatuksen tuntemusta ja pedagogisen johtamisen taitoja. Varhaiskasvatuslain mukaan johtajan toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet. Johtaja on velvoitettu kaikessa toimimaan lapsen edun, oppimisen ja hyvinvoinnin parhaaksi. Päiväkodin johtajan tehtävänä on johtaa pedagogista työyhteisöä niin, että koko työyhteisö on sitoutunut yhteistyöhön laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi.
Opetussuunnitelmien roolin ymmärtäminen tärkeimpiä pedagogisen johtajan tehtäviä
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet antavat pedagogiselle toiminnalle selkeät suuntaviivat, joiden toteuttamisessa pedagogisella johtajuudella on suuri merkitys. Moniammatillisessa työyhteisössä jokaisen tehtävät ja päivittäinen arjen toiminta on suunniteltava yhteistyössä henkilöstön kanssa niin, että se palvelee parhaiten Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (Opetushallitus 2018/2022) ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (Opetushallitus 2014) tavoitteiden toteutumista niin paikallistasolla kuin yksittäisen lapsen kohdalla. Opetussuunnitelmien roolin ymmärtäminen ja kirkastaminen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pedagogisen toiminnan suuntaviivoina ja arvioinnin välineinä ovat tärkeimpiä pedagogisen johtajan tehtäviä. Yhteisten pedagogisten keskustelujen kautta ja jokaista moniammatillisessa työyhteisössä työskentelevää henkilöstön jäsentä arvostaen luodaan laadukasta varhaiskasvatuspedagogiikkaa.
Pedagogisissa keskusteluissa näiden dokumenttien avaaminen käytännön toiminnan tasolle kuuluu varhaiskasvatuksen ja kasvatustieteen asiantuntijaopettajalle lapsen vasun ja ryhmävasun osalta sekä päiväkodin johtajalle koko talon vasun ja esiopsin osalta. Kun kaikille on selvillä varhaiskasvatuksen perustehtävä ja siihen liittyvien opetussuunnitelmien määrittämät tavoitteet, voidaan näiden pohjalle rakentaa käytännön arjen toimintoja, kuten työtehtävistä ja työvuoroista sopiminen. Pedagogisen keskustelun jatkuva ylläpitäminen on keskeistä pedagogiselle johtajuudelle. Näihin keskusteluihin liittyy myös yhteisön yhteinen kehittävä pedagoginen arviointi.
Jatkuva arviointi ja reflektointi ohjaamassa tavoitteiden kehittämistä
Varhaiskasvatustoiminnan kehittymisen edellytyksenä on sen jatkuva kehittävä arviointi. Koulutuksen kansallinen arviointikeskus Karvi tekee arviointia kansallisella tasolla ja varhaiskasvatuksen pedagoginen johtaja saa Karvin arviointiraporttien tuloksista peilauspintaa oman yksikön toiminnan kehittävälle arvioinnille, sillä myös jokaisella varhaiskasvatustoimintaa järjestävällä yksiköllä on jatkuvan arvioinnin velvoite. Varhaiskasvatuspedagogiikka kehittyy kehittävän arvioinnin kautta. Oleellista on jatkuva arviointi ja reflektointi omaan, ryhmän tai yksikön toimintaan, toiminnan peilaaminen yhdessä asetettuihin tavoitteisiin ja toiminnan edelleen kehittäminen tavoitteiden suuntaan.
Johtaja johtaa myös arviointityötä. On tärkeää miettiä, millaisia arviointivälineitä käytetään. Henkilöstön lisäksi arviointiprosessiin on hyvä osallistaa myös lapset ja heidän huoltajansa. Työyhteisössä on hyvä miettiä toimivia arvioinnin välineitä, kyselyt kannattaa laatia huolella, jotta saadaan tietoa esim. henkilöstön tai vanhempien todellisista ajatuksista eikä kerätyissä tiedoissa jäädä vain pelkän pintaraapaisun tasolle. Taloustilannetta mittaavat mittarit asettavat rahan toimintaa raamittavaksi tekijäksi, kun todellisuudessa pitäisi löytää yhteisöllisiä ratkaisuja siihen, miten esimerkiksi kaikille lapsille voidaan tarjota maksutonta kulttuuritarjontaa tai retkiä päiväkotipäivän aikana.
Johtajan tehtävä on avata kehittävän arvioinnin merkitystä niin, ettei sitä koeta velvoitteena vaan luonnollisena pohjana kaikelle kehittämistoiminnalle ja resurssien kohdentamiselle. Johtajan tehtävä on myös viestiä arvioinnin tuloksista ja kertoa sekä osallistaa yhteisö keskusteluun siitä, miten arvioinnin tuloksia käytetään kehittämistyön pohjana. Johtaja johtaa päiväkotinsa toimintakulttuuria ja siellä käytävää pedagogista keskustelua. Uudistusten aikaansaaminen vaatii usein yhteisöllistä toimintakulttuurin arviointia, sillä vuosien mittaan monista käytänteistä on muodostunut ikään kuin talokohtaisia sääntöjä ja uusien toimintamallien kokeilu ei onnistu ilman yhteistä sopimusta ja ymmärrystä kokeilun tarkoituksesta. Työyhteisön keskusteluissa on hyvä arvioida esimerkiksi: perustuuko toimintamme vasun ja esiopsin pedagogisille periaatteille; miten talomme käytänteet toimivat lasten parhaaksi; perustuuko toimintakulttuurimme viimeisimpään tutkimustietoon tai tähän yhteiskunnalliseen tilanteeseen?
Keskusteluissa voidaan tarkastella ja arvioida yhteisesti laadittujen yksikkövasujen ja ryhmävasujen sekä tiimisopimusten toimivuutta arjessa ja saada sitä kautta näkyväksi mahdollisia kehittämistarpeita. Johtajan tehtävä on myös tukea henkilöstönsä osaamisen jatkuvaa kehittämistä henkilöstön oman mielenkiinnon ja varhaiskasvatusyksikön tarpeiden mukaisesti. Tämän lisäksi on pidettävä huoli omasta johtamiskoulutuksesta. Johtajien vertaismentortoiminta auttaa myös kehittävässä arvioinnissa kokemusten jakamisessa ja oman toiminnan peilaamisessa kollegan toimintaan. Johtajan työn perustana on kyky johtaa myös itseään. Johtajan tulee huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja tunnistaa omat voimavaransa ja oma tapansa toimia. Johtajan työ on vaativaa ja sen vuoksi johtajan on ajoissa suunniteltava itselleen, ja työyhteisölleen sopivat riittävän palautumisen hetket. Johtajan on tärkeä arvioida omaa toimintaansa ja reagointitapoja esimerkiksi haastavissa tilanteissa.
Turvallinen toimintakulttuuri ja hyvien käytänteiden kehittäminen luomassa uskoa tulevaisuuteen
Turvallinen toimintakulttuuri on perusta sekä lasten että työyhteisön hyvinvoinnille. Päiväkodin johtaja on vastuussa varhaiskasvatuksen yksikkökohtaisesta turvallisuussuunnitelmasta ja kehittää sitä yhteistyössä henkilöstön, lasten huoltajien ja paikallisten asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa. Turvallista toiminta- ja oppimisympäristöä ja yhdessä sovittuja ja harjoiteltuja turvallisuuskäytäntöjä arvioidaan sekä fyysisen että henkisen turvallisuuden näkökulmista. Pandemia-aika on haastanut varhaiskasvatuksen johtajia ja henkilöstöä monin tavoin sekä fyysisen terveyden uhan että henkisen stressin näkökulmasta. Samalla kun varmistetaan turvallisuuskäytänteitä pandemian jatkumisen varalle, on kehitettävä palautumissuunnitelma, jossa arvioidaan mennyttä, ja kehitetään hyväksi koettuja käytänteitä, mm. digitaalisessa oppimisessa, sekä luodaan uskoa ja luottamusta tulevaan.
Työyhteisöään palveleva, organisointikykyinen, vuorovaikutukselle avoin, kuunteleva ja asioihin keskittyvä johtaja antaa toimintamallia myös muille ja luo ympärilleen ilmapiirin, jossa kaikilla on hyvä työskennellä. Hyvä johtaja suunnittelee pedagogiselle johtajuudelle toimivat rakenteet esimerkiksi vuosikellon ja erilaisten arjen tilanteiden hallintaa parantavien listausten avulla. Pedagogiseen suunnitteluun kuuluvat johtajan tehtävät, opettajan tehtävänkuvat, moniammatillisen työyhteisön tehtävänkuvat, yhteistyö vanhempien kanssa, vasut, esiopsit, dokumentoinnit, erilaiset vasu ja leops-keskustelut, työyhteisön palaverit, keskustelufoorumit, virkistyspäivät jne. Työn sisällöllinen hallinta ja johtajan työroolin selkeys tukevat laadukasta johtamista. Johtajan on tärkeä arvioida myös omien tehtäviensä luonnetta ja arvioida mikä niistä on keskeisintä varhaiskasvatuksen ydintehtävien kannalta ja olisiko jotain mitä joku muu, esimerkiksi toimistovirkailija kunnassa voisi hoitaa. Jatkuva kouluttautuminen, vuorovaikutus johtajaverkostoissa sekä alan uusimman tutkimuskirjallisuuden seuraaminen auttavat johtajaa kehittämään varhaiskasvatuksen laatua myös omassa varhaiskasvatusyksikössään.
Kehittävän arvioinnin kysymyksiä pedagogiseen johtajuuteen liittyen:
- Miten arvomme ja pedagoginen ajattelumme tulevat esille työyhteisön pedagogisissa keskusteluissa? Mikä on niiden yhteys opetussuunnitelmien perusteisiin ja käytännön varhaiskasvatustoimintaan?
- Miten arvioin ja kehitän päätöksentekoni pedagogisten perusteiden toteutumista yksikössäni?
- Mitkä tekijät toimivat työyhteisössäni pedagogisessa johtajuudessa?
- Miten arvioin ja kehitän johtamistani moniammatillisen yhteisön toiminnassa, niin että kaikkien vahvuudet ja osaaminen käytetään lasten parhaaksi?
- Miten arvioin ja kehitän yksikköni toimintakulttuuria?
- Miten arvioin ja kehitän yksikköni turvallisuutta yhteistyössä muiden kanssa (esim. paloturvallisuus, uhka- ja kriisitilanteet, pandemia)?
- Miten arvioin ja kehitän yhteistyötä vanhempien kanssa?
- Miten varmistan, että lapsia on osallistettu arviointiprosessiin?
- Miten arvioin ja kehitän omaa johtamisosaamistani?
- Miten arvioin ja kehitän varhaiskasvatustoimintaa kohti tulevaisuutta?
KAARO-hankkeessa järjestetään OKM:n ja OPH:n tuella osallistujille maksutonta täydennyskoulutusta varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen arviointiosaamisen kehittämiseksi. Koulutuksen sisältöihin kuuluu yhtenä osana myös pedagogisen johtamisen kehittävä arviointi.
Tekstin kirjoitti Inkeri Ruokonen, Turun yliopiston varhaiskasvatuksen pedagogiikan professori ja kasvatustieteiden tiedekunnan koulutusvaradekaani.
Lähteitä ja kirjallisuutta:
- Fonsén, E. (2014). Pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksessa. Acta Universitatis Tamperensis 1914. Tampere University Press.
- Holappa, A-S., Hyyryläinen, A. & Kola-Torvinen, P. & Korva, S & Smeds-Nylund, A-S. (toim.). (2021). Kasvatus- ja koulutusalan johtaminen. PS-kustannus.
- Opetushallitus (2018/2022). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Opetushallitus.
- Opetushallitus (2014). Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Opetushallitus
- Parrila, S. & Fonsén, E. (toim.). (2016). Varhaiskasvatuksen pedagoginen johtajuus. Käsikirja käytännön työhön. PS-kustannus.
- Siippainen, A., Sarkkinen, T., Vlasov, J., Marjanen, J., Fonsén, E., Heikkinen, S., Hjelt, H., Lahtinen, J., Lohi, N., & Mäkelä, M. (2021). ”Yhdessä yritetään tehdä parasta mahdollista varhaiskasvatusta ja laatua jokaisen lapsen päivään” – Varhaiskasvatuksen moninaiset johtamisrakenteet ja johtaminen. Julkaisut 23/2021. Kansallisen koulutuksen arviointikeskus.