Musiikilla on merkittävä rooli varhaiskasvatuksessa ja oppimisessa. Se tarjoaa lapsille monipuolisia kokemuksia, kehittää heidän älyllisiä, sosiaalisia ja emotionaalisia taitojaan sekä auttaa heitä ilmaisemaan itseään. Tässä blogitekstissä tarkastelen tarkemmin musiikin hyötyjä varhaiskasvatuksessa ja oppimisessa.
Musiikki on aina ollut olennainen osa ihmisen elämää ja kulttuuria. Jo sikiöaikana lapsen ensimmäinen kosketus musiikkiin tulee äidin sydämen sykkeestä ja verenkierron äänistä. Ammoisista ajoista lähtien äidit ovat hyräilleet ja laulaneet lapsilleen tuutulauluja. Laulaminen rauhoittaa levottoman lapsen sekä toistuvat tutut melodiat tuovat turvallisuutta. (Numminen, Erkkilä, Huotilainen & Lonka, 2009, s.10–11).
Yksi musiikin keskeisistä eduista varhaiskasvatuksessa on sen kyky edistää lapsen älyllistä kehitystä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että musiikin kuunteleminen ja musiikin tekeminen aktivoivat aivojen eri alueita, mikä voi parantaa muistia, tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä. Esimerkiksi musiikin rytmi auttaa lasta hahmottamaan ajan kulkua ja kehittämään matemaattisia taitoja. Musiikin monimutkaisuus ja harmoniat puolestaan haastavat aivoja käsittelemään erilaisia äänirakenteita, mikä kehittää lapsen kuuloaistia ja äänten erottelukykyä (Huotilainen 2020.)
Toinen merkittävä etu musiikin käytössä varhaiskasvatuksessa on sen positiivinen vaikutus lapsen sosiaaliseen kehitykseen. Musiikki herättää tunteita ja sen avulla ihmisen on helpompi luoda yhteyksiä toisiin ihmisiin. Yhteismusisointi antaa lapsille mahdollisuuden oppia työskentelemään yhdessä muiden kanssa, kuuntelemaan toisiaan ja jakamaan vastuuta. Musiikki myös vahvistaa ryhmähenkeä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. (Sainio, Pajulahti & Sajaniemi. 2021, s. 77–80, 118). Yhteissoitto alle 3-vuotiaiden osastossa saa aikaan hilpeän hurmoshengen, jonka voimalla jaksetaan pitkälle päivään. Isompien lasten ryhmissä yhteissoitto ja -laulu liimaa porukan tiiviiksi orkesteriksi, bändiksi tai kuoroksi.
Emotionaalisen kehityksen kannalta musiikilla on voimakas vaikutus. Musiikki herättää tunteita ja sen avulla ihmisen on helpompi luoda yhteyksiä toisiin ihmisiin Musiikki auttaa lapsia ilmaisemaan tunteitaan ja kokemuksiaan, vaikka heillä ei vielä olisikaan sanallisia taitoja. Musiikin melodiat, rytmit ja sanoitukset voivat herättää iloa, surua, rauhaa tai jännitystä, ja lapsi oppii yhdistämään näitä tunteita musiikin kautta. Tämä auttaa monesti lapsia tunnistamaan ja käsittelemään vaikeitakin tunteita ja reaktioita. Tunteita sanoitetaan ja ne hyväksytään ja näin ne tulevat luonnolliseksi osaksi lasta. Usein porukan äksypöksy, riitapukari ja vastaanhannaaja pystyy musiikin avulla lähestymään toisia lapsia soveliaasti ja kauniisti, kun taas toisaalta hiljainen ja vetäytynyt lapsi voi saada musiikista sellaista intoa ja rohkeutta, mitä mikään muu varhaiskasvatuksessa käytetty menetelmä ei välttämättä saa aikaiseksi.
Musiikkipäiväkoti Priimissä ja Punapaulassa musiikki on otettu todelliseksi pedagogiseksi työvälineeksi, jossa opetuksen avainasemassa ovat koulutettu varhaisiän musiikkipedagogi sekä motivoituneet kasvattajat. Musiikki-etuliite päiväkotien nimissä ei ole vain kiva sana, vaan todellista totta. Halu hyödyntää musiikin mahdollisuuksia lasten opetuksessa ja kasvatuksessa näkyy kaikessa päiväkodin toiminnassa. Lapsille ja lasten kanssa lauletaan, rytmitellään, riimitellään ja lorutellaan mm. raskaiksi koetuissa siirtymätilanteissa, vessatushetkissä, odotellessa, puhumattakaan nukkareista. Kaikkien vasun tavoitteiden ja sisältöjen lisäksi päiväkodissa pyörivät päivittäiset musapajat, joissa jokainen lapsi pääsee kaksi kertaa viikossa kokemaan unohtumattomia musiikillisia elämyksiä yhdessä ikätovereiden kanssa. Myös koko talon yhteisillä musapajoilla ja konserteilla on suuri merkitys lapsen kasvussa kohti rohkeutta ja avoimuutta.
Musiikkipäiväkodeissa myös henkilöstön hyvinvointi ja tyytyväisyys ovat korkealla tasolla hyvinvointi- ja pulssimittausten mukaan. Yhteiset musiikkiprojektit ja -konsertit toimivat liimana yhdistäen eri ryhmien henkilöstöä yhdeksi porukaksi.
Musiikin avulla voimme mahdollistaa lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja kasvun itseensä luottavaksi ja reiluksi kansalaiseksi. Samalla tuemme myös varhaiskasvatushenkilöstön työssä jaksamista ja -viihtymistä. Jokainen saa olla oma itsensä musiikilla tai ilman.
Kirjoittaja: Minna Muona. Kuvat: Emil Virolainen
Lähteet:
Numminen, A., Erkkilä, J., Huotilainen, M. & Lonka, K. (2009). Musiikki hyvinvoinnin evoluutiossa: Aivot, mieli ja yhteisö. Tieteessä tapahtuu 6/2009, (10–11).
Huotilainen, M. (2020) Aivot uuteen asentoon- Hyöty irti musiikin sivuvaikutuksista. Opettaja-lehti. Haettu 30.5.2023 osoitteesta: https://www.opettaja.fi/tyossa/aivot-uuteen-asentoon-hyoty-irti-musiikin-sivuvaikutusista/
Sainio, T., Pajulahti, R. & Sajaniemi, N. 2021. Näin tuet lapsen itsesäätelyä. (2.painos). Jyväskylä: PS-kustannus.