Viikkopalaverissa istuessa työntekijät huokailevat tekemättömiä töitä ja sitä mitä olisi pitänyt keritä tehdä. Esimiehen toteamus, että ”mietitään mitä te olette tehneet?” , saa ajatukset kääntymään siihen mitä kaikkea on tehty ja millaisista hyvistä hetkistä päivät ovat muodostuneet. Jokaisessa päivässä on jotain hyvää ja jokaisessa meissä on jotain hyvää.
”Positiivinen pedagogiikka on pedagoginen suuntaus, joka pohjautuu positiivisen ja humanistisen psykologian viitekehykseen ja tutkittuun tietoon. Opetuksessa korostuu jokaisen lapsen ja nuoren arvostava kohtaaminen, vaikeuksissa auttaminen ja ennen kaikkea hyvän huomaaminen. Pedagogiikan keskiössä on luonteenvahvuuksien ja sosio-emotionaalisten taitojen arvostaminen ja opettaminen, yhtä lailla kuin perinteisen kouluaineiden opettaminen. Keskeistä on ymmärtää myönteisten tunteiden ja lämpimän vuorovaikutuksen merkitys hyvälle oppimiselle ja kasvulle” (Vuorinen 2023)
Meidän kunnan varhaiskasvatuksen tämän vuoden yhtenä laadullisena tavoitteena on positiivisen pedagogiikan kehittäminen ja jalkauttaminen aikuisten ja lasten arkeen. Koko varhaiskasvatuksen väelle järjestettiin ”Huomaa hyvä!”- koulutus tänä keväänä. Tämä koulutus antoi työntekijöille ajatuksia ja työkaluja niin lasten kanssa työskentelyyn kuin tiimissä toimimiseen. Kouluttajana oli innostava Mari Thure, joka sai meidät heittäytymään ja pohtimaan niin positiivisen pedagogiikan syvintä ajatusta kuin myös omaa työskentelyä päiväkodissa.
Koulutuksen yhtenä punaisena lankana oli neljän koon kohta
- Kiinnostu
- Kuuntele/Kuule
- Kannusta
- Kiitä
Koulutuksen jälkeen huomasimme, miten tärkeää on ottaa neljä koota käyttöön päiväkodin arjessa työkaverina, kasvattajana, kasvatuskumppanina eikä ole pahitteeksi omassa arjessa puolisona, äitinä/isänä ja ystävänäkään. Kun oppii huomaaman hyvän itsessään ja arvostaa itseään niin sitä on myös helpompi huomata muissa.
Miten saamme keinot jalkautettua arkeen? Tässä tärkeää on koko työyhteisön jatkuva kouluttaminen, jotta toimintamallit jäävät pysyviksi ja niitä ylläpidetään. Tämän avulla saadaan vahvistettua tiimejä ja kun tiimillä on yhteisymmärrys ja hyvä yhteishenki niin voidaan huomauttaa hyvän merkityksestä ja esimerkiksi hoksauttaa jos päivän aikana on liian usein kuulunut ei-sana. Perusajatuksen ja toimintatapojen vahvistuttua tarvitaan työkaluja, miten esimerkiksi vahvuuksia tunnistetaan ja miten niitä hyödynnetään. Tiimi tarvitsee myös työkaluja toiminnan arviointiin ja kehittämiseen.
Yhtenä pohdittavana ajatuksena meillä oli ”mitä tulee paikalle, kun sinä tulet paikalle”. On tärkeää, että esihenkilö on aidosti kiinnostunut työntekijöiden ajatuksista ja huomaa hyvän heissä. Tämä saa aikaan positiivisen kierteen. Kun työntekijä kokee olevansa arvostettu ja häntä kuullaan, niin sama ajatus siirtyy työntekijän omaan työhön lasten kanssa. Lasten kanssa työntekijä on aidosti läsnä niin leikeissä kuin muussakin toiminnassa ja kuulee mitä lapsi sanoo, myös sanattoman viestinnän. Kannustuksen ja rohkaisun avulla lapset oppivat joka päivä uusia asioita ja huomaavat miten erityisiä he ovat.
Koulutus antoi hyvän aloituksen sille, että saisimme positiivisen pedagogiikan osaksi työtämme ja saisimme kehitettyä työtämme sen kautta. Näiden koulutuksessa nousseiden lauseiden kautta onkin hyvä jatkaa matkaa
- Hymyile enemmän
- Catch to be good
- Se mihin kiinnitämme huomiota vahvistuu
Blogitekstin kirjoittajina Kaksi sudenrohkeaa
Lähteet:
Vuorinen, K. 2023. Positiivinen pedagogiikka tuo esiin potentiaalin meissä kaikissa. Verkkosivu. https://kaisavuorinen.com/positiivinen-pedagogiikka/. Viitattu 11.5.2023.