”Hyvää huomenta😊!” sanoi kasvattaja – ja jatkoi ajatuksissaan..
”Voi ei ..pomo tuli jo ja mä oon vähän myöhässä, taas … paniikki iskee”
”Ahaa, oisiko jo lomalistoja? Mikä siinä aina kestääkin… kyllä muilla työpaikoilla on jo tiedossa”
”Apua, meillä on lasten paperit tuossa pöydällä, äkkiä piiloon… ei kai siitä tule huomautusta?! ”
”Pitääkin muistaa mainita siitä ulkoilun karttajasta.. se on kyllä niin epäreilua”
”No niin. Nyt pitäisi ottaa puheeksi ensi syksyn tiimit, mä en suostu enää tässä jatkamaan. On niitä muitakin työpaikkoja!”
”Toivottavasti huomaa nuo meidän projektityömme, pliis pliis pliis… niin paljon niihin panostettiin”
”Hyvää huomenta 😊!” vastasi esihenkilö – ja pohdiskeli…
”Saattaa tuo Pirkko olla myöhässä, mutta niinhän tuo yleensä on viime tipassa liikkeellä. Seurataan..”
”Kunpa kukaan ei niistä lomista nyt heti kyselisi, en saanut vielä kaikille 65 % lomapäivistä kesäajalle…”
”Onpa täällä hienot majaleikit .. mihinkä se Leena nyt tästä hävisi…”
”Täällä olikin se uusin työntekijä, mitäköhän on tällä kertaa mielessä ..”
”Saatiinkohan viime viikon palaverissa edistettyä tämän tiimin haasteita…”
”Raketit ja planeetat ovat kovin paljon samannäköisiä kuin viime vuonnakin, mitenkäs tämän muotoilisi”
Jokainen meistä tuntee erilaisia tunteita tehdessään työtä. Tutkimusten mukaan ihmisten kokemat tunteet vaikuttavat monin eri tavoin heidän suorituskykyynsä, muun muassa vuorovaikutukseen, sitoutumiseen, motivaatioon ja päätöksentekoon. Työyhteisössä tulisikin huomioida se, että tunteet kuuluvat myös sinne eikä niitä voida sulkea pois työpäivän aikana. Onneksi nykyään tunteita uskalletaan näyttää enemmän sekä ottaa niitä puheeksi, vaikka se monelle onkin vielä vaikeaa. Puheeksi ottamisen vaikeus on useasti siinä, ettei haluta loukata ja pahoittaa toisen mieltä, saada aikaan negatiivisia tunteita. Onkin hyvä pohtia, miten voimme tukea kasvattajia kohtaamaan ja käsittelemään tunnereaktioitaan sekä käyttäytymistään työpaikalla.
Psykologisen luottamuksen luominen tiimin jäsenten välillä on erittäin tärkeää tunteiden näkökulmasta. Jotta asioita uskalletaan ottaa puheeksi, tulee jäsenten välillä olla luottamus. Myös luottamus esihenkilöön sekä mahdollisimman matala kynnys tunteiden puheeksi ottamiselle on tärkeää. Asioita voi olla tiimin kesken haastavaa ottaa puheeksi, jolloin esihenkilön tuella se mahdollistetaan. Yleensä avoimella keskustelulla asiat ratkeavat, ymmärretään toinen toistaan ja koettuja tunteita. Ilman avointa keskustelua tilanne jatkuisi negatiivisena, vaikuttaen tiimin tunneilmastoon ja toimivuuteen. Yhdessä koetuista ja ilmaissuista tunteista muodostuukin tiimin tunneilmasto. Hyvä tunneilmasto vaikuttaa positiivisesti niin lapsiin kuin huoltajiin sekä tiimin jäseniin.
Varhaiskasvatuksesta annetaan mediassa nykyään enemmän negatiivinen kuin positiivinen kuva. Myös tunteet, joita työssä koetaan, ovat hyvin usein negatiivisia. Mistä tämä johtuu? Useat varhaiskasvattajat ovat työskennelleet varhaiskasvatuksessa useiden vuosien ajan. Työelämään siirrytään intoa puhkuen, mutta vuosien saatossa moni alkaa kokea riittämättömyyttä, turhautumista ja mielekkyyden puutetta. Arkea täyttävät erilaiset palaverit, tekemättömät kirjalliset työt stressaavat, lasten tuen tarve lisääntyy ja riittämättömyyden tunne kasvaa entisestään. Usealta kasvattajalta kuuleekin, miten he ovat valmiita vaihtamaan työpaikkaa näiden koettujen tunteiden keskellä.
Työpaikan tunneilmaston johtamiseen tulee kiinnittää huomiota. Tunneilmastoa yritetään usein korjata tavoilla, jotka eivät perehdy juuri syihin. Kasvattajat panostavat lasten tunnetaitojen opettelemiseen ja he puhuvat paljon lasten vahvuuksista. Mihin olemme unohtaneet kasvattajien tunteet ja vahvuudet? Tässä kohtaa tarvitaan kykyä tunnistaa, ratkaista ja käsitellä kasvattajien ja tiimin tunteita rakentavasti.
Se, että kiinnitetään huomiota tunteisiin, ei tarkoita sitä, että unohdetaan ajatella myös järjellä. Huomion kiinnittäminen tunteisiin arvostavalla ja hyväntahtoisella tavalla saa positiiviset tunteet vahvistumaan ja negatiiviset tunteet lievenemään. Usein huomiota kiinnitetään ongelmiin ja negatiivisiin tunteisiin, jolloin ne vain kasvavat. Tunnejohtamisessa tuleekin antaa oikeanlaista huomiota niin positiivisille kuin negatiivisille tunteille.
Muistathan seuraavat asiat:
Osoita olevasi kiinnostunut kasvattajasta.
Yritä aidosti ymmärtää, miltä hänestä tuntuu.
Osoita arvostavasi häntä ja hänen tunnetilaa.
Tee näkyväksi, että yrität olla mahdollisimman reilu.
Tue hänen hallinnan kokemusta.
Tee näkyväksi, miten hän edistyy eri asioiden kanssa.
Osoita, miten merkityksellistä hänen toimintansa on.
Aamun kohtaamiset ja keskustelut jatkuivat…
”Mitä sulle kuuluu? Teillä taisi olla ne perhejuhlat jo, mitenkäs sujui? No, varmasti vähän väsyttää”.
Mutta ei sitten enää ensi viikolla, jooko?
”Jokos täällä lomapäätöksiä toivotaan? Minäkin toivon saavani ne pian valmiiksi…
”En kyllä aio koko iltaa niiden ääressä istua, nyt on kuulkaa maltti valttia!
”Onpa hienot leikit, jatkakaa rauhassa!”
Kyllä ne paperityöt sitten ehtii, eikä tässä ryhmässä vielä olla lukutaitoisia.
”Oletteko jo sopineet tämän viikon pihaleikistä? Kivasti ootte saanut yhteistyön alkuun naapuritiimin kanssa
Et ehdi ihan niin paljon tarkkailemaan muiden hommia, kyllä se siitä…
”Mitäs tänne kuuluu? Onko tällä viikolla sujunut mukavasti?”
O-ou.. peukut pystyyn että seuraavaksi ei tarvita nenäliinaa tai pitkäaikaista sijaista…..
”No nyt nämä raketit on valmiina lähtöön! Vau ! Miten saitte lapset näin innostumaan? ”
Että saihan tähän lapsetkin osallistua, saihan?
Näinhän se voisi sujua, vai mitä?
Aina ei ole ihan helppoa
Mitä sinä ajattelet?
Ja mitä sinä sanot ääneen ?
Kirjoittajat: Anne ja Päivi
Lähteet:
Rantanen, Jarkko, Leppänen, Ira & Kankaanpää, Heikki. Johda tunnteilmastoa – vapauta työyhteisösi todellinen potentiaali. Alma Talent. Helsinki 2020.
Kuva: Pixabay